( 17.03.2010) Sisältääkö Liisa ihmemaassa oleva satu viittauksia vapaamuurareihin?
Netistä löytyy kaikenlaisia lähteitä. Ilmeisesti jotkut Liisa ihmemaassa -kirjan lukijat haluavat tulkita sitä niin että siitä löytyisi viittauksia vapaamuurareihin. Erityisesti he painottavat shakkilaudan ja ruusujen symbolimerkityksiä.
On kuitenkin ilmeistä, että Lewis Carroll (tai Charles Lutwidge Dodgson kuten hänen nimensä oikeasti oli) ei itse ollut vapaamuurari. Hän harrasti shakinpeluuta, ja ruusuja nyt kasvaa lähes jokaisessa englantilaisessa puutarhassa. Voi silti olla että hänen tuttavapiirissään oli vapaamuurareita, ja jotkut tällaiset viittaukset saattoivat olla pieniä heittoja siihen suuntaan.
Kukaan ei ainakaan minulle ole pystynyt osoittamaan yhtään kohtaa Liisan sadusta, jossa olisi sisällöllisesti merkittävä viittaus vapaamuurarien aatteisiin, uskomuksiin tai tapoihin. Monet nykyisin oudoilta tuntuvat kohdat (kuten valkoiset hansikkaat) olivat kirjan kirjoitusaikaan aivan arkipäiväisiä asioita. Carroll kirjoitti sadun myös siksi että hän tahtoi opettaa lapsille rationaalisen ajattelun rajoja ja mielikuvituksen rajattomuutta.
http://www.alice-in-wonderland.net/...php?t=1192
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lewis_Carroll
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 17.03.2010) "Wolfgang Amadeus Mozartin (1756-1791) kuudesta lapsesta vain kaksi saavutti aikuisiän. Kummallakaan heistä ei ollut jälkeläisiä. Säveltäjän sisaren kaikki lapset kuolivat ennen aikuisikää. Mozartin suku jatkui säveltäjän serkun, Maria Anna Thekla Mozartin, kautta. Hän pysyi naimattomana koko elämänsä ajan, mutta hänellä oli avioton tytär. Tyttären ainoa lapsi, poika, tiettävästi kuoli aivan pienenä.
Lähteet:
http://en.wikipedia.org/wiki/Mozart_family
http://www1.harenet.ne.jp/~q9427m/E...milyE.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Catego..._relatives
Ludwig van Beethovenilla ei ollut lapsia. Vain yhdellä hänen seitsemästä sisaruksestaan oli jälkeläisiä.
Tämän yhden veljen viiden lapsen ja heidän jälkeläistensä kautta van Beethovenin suku on jatkunut, oletettavasti nimeä myöten, tähän päivään asti tiettävästi Yhdysvalloissa. "
Oliko tuohon aikaan ihan tavallista, että suku ei jatkunut, kun kukaan ei hankkinut lapsia tai kaikki kuolivat jo pieninä?
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 17.03.2010) Mitä tarkoittaa "huhti"? On olemassa huhtikuu, huhtiniemi ja huhtimäki, mutta mikä se huhti oikein on?
”Suomen sanojen alkuperä” (osa 1; Suomalaisen kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että sanan ”huhtikuu” alkuosa perustuu sanaan ”huhta”. Se merkitsee ’kaskea tai kaskimaata’. Kuun nimeksi se lienee tullut siksi, että tuon ajankohdan keväthankien aikana kaadettiin jo kaski- eli huhtapuut kuivumaan, jotta ne voitaisiin sitten kevään tai kesän tullen polttaa.
Sanalle ”huhta” esiintyy vastine muutamissa lähisukukielissä: karjalassa, lyydissä ja virossa. Ersämordvassa on saattaa olla myös vastaava sana ”tšuvto”, mutta sitä on arveltu myös balttilaiseksi lainaksi rekonstruoidusta muodosta ”šukta” (’sytytetty’).
”Suomen murteiden sanakirja” (osa 3; Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Valtion painatuskeskus, 1992) tietää kertoa, että ”huhti” merkitsee eräissä murteissa myös ’kylmää ilmavirtaa, kylmän hohkaa, vetoa’. ”Huhta” voi kaskettavan alueen lisäksi viitata jo viljelyksessä olevaan kaskimaahankin tai nurmettumaan jätettyyn kaskimaahan. Arvelisin, että tämä viljelyalueen merkitys on taustalla useissa huhti-alkuisissa paikannimissä.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 17.03.2010) Miksi koulusta pitää tulla läksyä?
Läksyjä tekemällä oppii ja pääsee samalla kokeilemaan, osaako soveltaa oppitunneilla selitettyjä asioita. Läksyjen tekeminen on samalla kertaamista, joka auttaa asioiden painamista mieleen. Jos läksyt tuntuvat kamalan vaikeilta kannattaa pyytää apua vanhemmilta tai vanhemmilta sisaruksilta, vaikka muita ei saa pyytää tekemään läksyjä suoraan.
Läksyt ovat myös vaihtoehto oppitunnilla istumiselle: jos läksyjä ei annettaisi, koulussa pitäisi olla pidempään. Monesta on varmaan mukavampaa, kun saa tehdä läksyt itselle parhaaseen aikaan.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 17.03.2010) Mitä tietoa teillä on Ferreron suvusta?
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 17.03.2010) Mistä tulee sana siskonpeti?
Sanonnan alkuperää ei valitettavasti ole löytynyt, mutta olen lähettänyt kysymyksen Kotimais-ten kielten tutkimuskeskukseen http://www.kotus.fi/. Palaan asiaan, kun saan vastauksen.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 17.03.2010) Mitä tietoa teillä on yhtiöstä South Sea Company?
Yksi varhaisimmista tarkoin tunnetuista suurista sijoitushuijauksista riehui jo 1720-luvun Britanniassa. Sijoittajat menettivät suuria summia niin sanotussa Etelämeren kuplassa, joka alkoi laillisesti mutta huipentui huijaukseksi ja päättyi skandaaleihin ja vankilatuomioihin.
Sotavelkojen ahdistama Britannian valtio antoi yksityiselle yritykselle, Etelämeren kauppakomppanialle (South Sea Company) yksinoikeuden kaupankäyntiin eteläisen Atlantin alueella siitä hyvästä, että yhtiö otti hoitaakseen suuren määrän valtion velkaa.
Yhtiön piti hoitaa valtion velkoja ulkomaankaupan tuotoilla, mutta keksikin helpomman keinon rahan hankkimiseen – osakeannit. Osakkeista tuli pian erittäin suosittuja ja samalla yhtiön ahneus kasvoi.
Pian osakkeita oli liikkeessä paljon enemmän kuin niitä vastaavia velkakirjoja ja lopulta yhtiö joutui myymään uusille sijoittajille yhä suurempia osakemääriä voidakseen maksaa vanhoille osakkeenomistajille lupaamiaan tuottoja.
Etelämeren huijaus päättyi katkeraan kurssiromahdukseen pian sen jälkeen, kun sijoittajat huomasivat oman aikansa huippuyrityksen pelkäksi kuplaksi.
http://www.taloussanomat.fi/raha/20...?offset=10
Lisää tietoa englanniksi:
http://en.wikipedia.org/wiki/South_Sea_Company
http://www.thesouthseabubble.com/
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 17.03.2010) Onko mitään arviota siitä, miten kauas menneisyyteen pitää mennä että ihmisen esi-isät olivat eri lajia kuin nykyihminen? Siis sillä biologisella nykymääritelmällä, että sen ikäinen esi-isä ja nykyihminen eivät saisi keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä?
(Ja kiitos hienosta palvelusta!)
Noin 40 000 vuotta sitten ihmislajeja on elänyt maapallolla useita samanaikaisesti. Nykyihmiset ovat kehittyneet ilmeisesti nk. heidelberginihmisistä Afrikassa viimeistään 165 000 vuotta sitten. Heidelberginihminen (Homo heidelbergensis) oli eri laji kuin nykyihmminen (Homo sapiens), mutta muutos on ollut liukuva. Sekamuotoisia fossiileja on löydetty.
Heidelberginihmisten jäännöksistä on löydetty yhteisiä piirteitä niin nykyihmisen, neandertalinihmisen kuin näiden edeltäjän pystyihmisenkin kanssa. Varhaisimmat pystyihmiset (Homo erectus) elivät 1,8 miljoonaa vuotta sitten, myöhäisimmät löydöt ovat vain n. 40 000 vuoden takaa. Pystyihmisistä kehittyi hiljalleen heidelberginihmisiä 500 000 miljoonaa vuotta sitten. Heidelberginihmisistä kehittyi edellen Afrikassa Homo helmei -niminen nykyihmise esiaste ja Euroopassa neandertalinihminen (Homo neanderthalis). Neandertalilaiset asuttivat Eurooppaa 200 000 - 28 000 vuotta sitten. Homo sapiens puolestaan ilmaantui Afrikkaan 165 000 vuotta tten ja levisi Eurooppaan 100 000 vuotta stten.
Pystyihmiset, heidelberginihminen, neandertalilaiset ja nykyihminen ovat siis hetken eläneet samanaikaisesti, eikä voida varmasti sanoa missä vaiheessa mikäkin laji on muuttunut toiseksi. Nykyihminen on oletettavasti voinut lisääntyä edeltäjänsä Homo helmein kanssa, koska kyse on samasta kehityskaaresta. Myös neandertalilaisten kanssa nykyihminen on lähteeni mukaan risteytynyt, vaikkakin se on ollut satunnaista. Molempien lajien geenivarastot ovat nimittäin säilyttäneet identiteettinsä eli lajit eivät ole sulautuneet toisiinsa.
Tietoa siitä, olisivatko myös heidelberginihminen ja Homo erectus kyenneet lisääntymään Homo sapiensin kanssa en löytänyt. Ainakin pystyihminen on niin kaukana kahden kehitysvaiheen päässä, että pidän lisääntymismahdollisuuksia epätodennäköisinä.
Lähde:
Valste, Juha: Apinasta ihmiseksi (2004). WSOY.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 17.03.2010) Mitä tietoja teillä on Ostramista?
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 17.03.2010) Hei taas! Kysymys on, jos on herpes vaikkapa huulessa tai peffan kannikassa tai jossain
muualla, Voiko se levitä tai tarttua muualle omaan vartaloon, vaikka pyyheliinan välityksellä
tai toiseen ihmiseen jos käyttää samaa pyyheliinaa, vaikkapa lapset?
Tai vessanpöntön renkaasta tai suutelemalla?
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 17.03.2010) Mikä oli puupenni?
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 17.03.2010) Miksi ambulanssia kutsutaan ambulanssiksi? Mistä se tulee?
Kalevi Koukkusen ”Vierassanojen etymologinen sanakirja” (WSOY, 1990) kertoo varsin perusteellisesti sanan ”ambulanssi” historiasta. Sana on lainattu suomeen ruotsin sanasta ”ambulans”, joka taas on lainaa ranskan sanasta ”ambulance”. Sekä ruotsin että ranskan sanat ovat alun perin tarkoittaneet ’liikkuvaa kenttäsairaalaa’. Taustalla ovat vielä ’liikkuvaa sairaalaa’ merkinneet ranskan ilmaukset ”hôpital ambulant” (mainittu 1762) ja ”hôpital ambulatoire” (mainittu 1637). Niiden taustalla ovat latinan sanat ”ambulāns” (’kävelevä) ja ”ambulātōrius” (’liikuteltava’), jotka pohjautuvat latinan verbiin ”ambulāre” (’kävellä’).
Ranskan sana lienee syntynyt 1700-luvun lopussa ja tullut ruotsiin 1800-luvun alkupuolella. Suomessa sanan ”ambulanssi” ensimmäiset sanakirjamaininnat ovat 1880-luvulta, joten silloin tai jonkin verran aikaisemmin sana lienee lainattu suomeen. Ahlmanin vuonna 1883 sanakirjassa ”ambulanssin” synonyyminä annetaan ”kulkulasaretti”, ja Meurmanin samana vuonna ilmestyneessä sanakirjassa merkitys on ’sotajoukon kanssa kiertävä lasareti”. Vuonna 1887 ilmestyneessä Betty Elfvingin romaanissa ”Härkmannin pojat” sanaa ”ambulansi” kahden naisen järjestämästä haavojensidontapaikasta; Meurmanilla lienee asiassa näppinsä pelissä, sillä hän muokkasi romaanin suomen kielelle Elfvingin ruotsinkielisen käsikirjoituksen pohjalta.
Varhaisimmat nykymerkityksen mukaiset ambulanssit olivat hevosilla vedettäviä vaunuja tai parakkeja. 1910-luvulla sanaa alettiin käyttää autoista, joilla sairaita kuljetettiin. Rinnalla käytettiin myös jo olemassa olleista suomen kielen sanoista muodostettua yhdyssanaa ”sairasauto”, joka on vieläkin käytössä mutta ehkä sävyltään vanhahtavampana ja harvinaisempana kuin lainasana ”ambulanssi”.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 17.03.2010) moi ! tänään näin aura auton mutta en ymmärtänyt miksi se suolasi samalla ja aurasi ja sitten se oli jo suolannut toisen puoliskon tiestä ja se aurasi senkin, eli lähteekö suola tien pinnasta pois jos aura auto auraa sen toiseen kertaan etu aurallla ja alaterällä ja sivuauralla, kiitos vastauksesta.
"Tien on talviaikaankin oltava riittävän pitävä (kitka), jotta liikenne yleensä sujuu ja jotta liikennöinti on turvallista. Tien pinnalle muodostuneen lumen tai jään kitka on eri tilanteissa varsin erilainen. On narskuvia pakkaskelejä ja iljanteisia jääkelejä. Vilkkailla teillä lumi- tai jääpinnalla on vaikea ylläpitää riittävää kitkaa, kun liikenne kiillottaa tien pinnan, hiekka ei pysy ja lumipinta kuluu uraiseksi.
Näissä tilanteissa on järkevintä hyödyntää asfaltin omaa kitkaa ja sulattaa suolalla pintaan muodostuva jää tai tamppaantunut lumikerros. Tyypillisin tällainen tilanne on, kun pinta peittyy liukkaalla mustalla jäällä.
Vilkkailla teillä pienikin "liukastelu" johtaa helposti vakaviin seurauksiin jatkuvasta vastaantulevasta liikenteestä johtuen. Tänä päivänä tieliikennejärjestelmältä edellytetään talviaikaankin huomattavan hyvää sujuvuutta, erityisesti päätieverkolla. Se on muun muassa maantiekuljetusten elinehto."
Lähde: http://www.tiehallinto.fi/servlet/p...p;kieli=fi
Lisää kysytyimpiä kysymyksiä suolauksesta: http://www.tiehallinto.fi/servlet/p...kaisu=7664
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 17.03.2010) Mistä johtuu ärtyneisyys päiväunien jälkeen?
Herääminen on vaikeinta jos juuri ennen heräämistä on nukkunut syvää unta. Syvästä unesta heräävä ihminen on usein ärtynyt ja tokkurainen. Unitutkijat käyttävät termiä uni-inertia, joka tarkoittaa tokkuraisuuden vaihetta ennekuin ihminen tuntee olevansa kokonaan hereillä. Tämä johtuu siitä, että aivojen kemia muuttuu ihmisen nukahtaessa ja nukkuessa. Jokainen ihminen kokee herätessään uni-inertiaa, ja normaalisti se kestää 5-20 minuuttia. Syvästä unesta herätetty ihminen sen sijaan voi olla tokkurainen ja ärtynyt tunteja heräämisen jälkeen.
Herääminen on helppoa jos nukkuu jotakin muuta unen vaihetta: uneen vaipumisen aikaa, torkkeen, kevyen unen tai REM-unen aikaa. Syvä uni painottuu yleensä nukahtamisen jälkeisiin 4-5 tuntiin. Jos siis päiväunilla ehtii vajota syvän unen vaiheeseen, on herääminen vaikeaa. Muistan kuulleeni radiosta unitutkijan haastattelun ja hän sanoi, että päiväunet virkistävät eniten jos niiden kesto on 15 - 30 minuuttia. Lisäksi hänen mukaansa lyhyiden päiväunien jälkeen on virkein olo, jos on juonut kupillisen kahvia juuri ennen päiväunia, jolloin kahvin kofeiini ehtii vaikuttamaan piristävästi. Kun iltapäiväunet ovat tarpeeksi lyhyet, eikä uni ehdi siirtyä syvään vaiheeseen, eivät nokoset myöskään vaikuta yöuneen tai nukahtamiseen illalla.
Päivänokokoset tekevät tutkimustenkin mukaan ihmiselle hyvää. Harvardin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan 30 minuutin päivätorkut kolmesti viikossa ehkäisevät sydänkohtausten määrää kolmanneksella. Yksiselitteistä selitystä tutkimustulokseen ei löydetty, mutta tutkijat arvelevat, että nokoset vähentävät stressiä ja siten edistävät sydämen hyvinvointia.
Lähteet:
http://www.hs.fi/tulosta/HS20041004SI1TL013k1
http://www.verkkoklinikka.fi/?page=...id=2258564
http://yle.fi/uutiset/terveys_ja_hy...36860.html
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 17.03.2010) Jos laihtuu ihan valtavasti ja iho jää roikkumaan esimerkiksi vatsasta ja käsivarsista, niin saako sen korjausleikkauksen Suomessa ilmaiseksi? Olettaen, että siitä on haittoja, esim. se, että iho hautuu rikki.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 17.03.2010) Mikä/Kuka on Ziger?
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 17.03.2010) Hei,
Voiko sokerijuurikkaan valmistaa ihmisen syötäväksi. esim. jos sen keittää kuin perunan?
Voi siko siitä tehdä muusia. Tukeeko siitä makeaa?
Pulavuosina Suomessa käytettiin sokerijuurikasta, kun niukoista tarpeista piti saada ravinteikasta ja vaihtelevaa ruokaa. Hanna Pukkilan kirjasta Sattumasoppaa: pulavuosien parhaat palat (Gummerus 2008) löytyy sokerijuurikaskeiton ohje:
½ l paloiteltuja sokerijuurikkaita
1 ½ l vettä
3 rkl jauhoja
2 dl maitoa
suolaa
1 tl voita
Sokerijuurikkaat kuoritaan ja keitetään pehmeiksi. Kypsät juurikkaat puserretaan sihdin läpi ja sose sekoitetaan veteen. Sekoita jauhot maitoon ja suurusta seoksella keitto. Hetki kiehua ja mausta suolalla ja voilla.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 17.03.2010) Hei,
Mitkä on Saab 9-3 aero (205hp) vuosimallia 2000 autolle vaihteiston välityssuhteet, kullekin vaihteelle sekä perän välityssuhteelle ?
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 17.03.2010) Onko olemassa mitään nyrkkiohjetta täytekakkupohjan kostutukseen?Tuntuu että aina on liian kuiva tai löysä?Kertokaapa jauhopeukalot urokselle vinkkiä tästä.Onhan tuo äitienpäivä vielä kaukana mutta jos tekis salaa vaikka harjoituskakun sitä ennen ja syödään salaa se pois lasten kanssa,tuo harjoituskipale jos menee pipariksi.Olisko vaikka joko desilitramäärä per kakun koko (vissiin lasketaan munissa?)
Olen tehnyt menestyksellisesti täytekakun siten, että olen jättänyt kostuttamatta alimman osan, koska ylemmiltä osilta neste valuu alas ja kostuttaa myös alaosan. Näin kakusta ei tule liian märkä. Ylimmät osat voi kostuttaa lusikkaa käyttäen. Käytä kakun kostuttamiseen voimakasta mehua, maitoa, sokeroitua kahvia yms. Älä kostuta kerroksia liian märiksi. Anna kakun kypsyä seuraavaan päivään, sillä silloin se on maukkaimmillaan.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 17.03.2010) Voiko melko normaali digikamera mennä rikki, jos sillä kuvaa aurinkoa?
Älä suuntaa kameraa suoraan aurinkoa tai muuta kirkasta valonlähdettä kohti, sillä kameran CCD-kenno (jos siinä sellainen on)voi vaurioitua.
Lähde:
Oman kamerani käyttöohje
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|