( 16.05.2012) Mikä on stylisti Minttu Vesalan koulutus?
Stailisti ja Louis Vuittonin pr-manageri Minttu Vesala ajautui muotialalle jo yli 12 vuotta sitten. Lehtijuttuja, artisteja, musiikkivideoita, levynkansia, tv-mainoksia sekä julkisuuden henkilöitä: Minttu Vesalan CV tuntuu jatkuvan loputtomiin. Minulla ei ollut alalle minkäänlaista koulutusta, Vesala muistelee Elle-lehdessä.
http://www.elle.fi/lifestyle/henkil...+tyylikas/
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 16.05.2012) Onkohan Nokian Hai saappaat kestävät?
Hai-saappaat ovat niin kestävät, kuin mitä kumi on eli ei hirveän kestävät. Asiaa auttaa se, jolleivat saappaat hankaudu yhteen kävellessä, ja että säilytät saappaita varret suorina. Hai-saappaita voi myös yrittää paikata pyöränkorjaustarvikkeilla.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 16.05.2012) Pysäytttää tehokkaasti polkujen muodostumisen?
Se, jos laittaa jonkin esteen polun eteen, estää kulkemasta siitä kohdasta. Esim iso kivi, tarpeeksi isoja istutuksia.
Lue vanha aiheeseen liittyvä vastaus osoitteessa http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx ja kirjoita hakukenttään Polut.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 16.05.2012) Miten tavutetaan sana MAYA?
Maya-sana äännetään suomeksi [maija] Kielitoimiston ja Nykysuomen sanakirjan mukaan, mikä tekee tavutuksesta ongelmallisen. Nykysuomen sanakirjan 4. osassa (Helsinki, WSOY, 1982, 8. painos) vierasperäisten sanojen kohdalle on merkitty pystyviiva osoittamaan "ehdotonta" tavutuksen kohtaa. Maya-sanassa sellaista ei ole merkitty. Vierasperäisten sanojen tavutuksessa ei siis aina ole ehdottomia ohjeita ja sanojen tavutus voi muuttua sanan vakiintuessa suomen kieleen.
Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas (Helsinki, Kotus, 2009) ei kuitenkaan sisällä selkeitä ohjeita konsonantteina ääntyvien vokaalien tavutukseen vaan ohjeet koskevat lähinnä konsonantillisten vierassanojen tavutusta. Oppaan ohjeet on myös internetissä luettavissa:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4363
Vierassanojen tavutuksesta kattavimmat ohjeet on internetissä Jukka Korpelan Nykyajan kielenoppaassa, johon on koottu ohjeita monista, muun muassa edellä mainituista lähteistä. Tähän asiaan parhaiten liittyvät ohjeet ovat ensinnäkin, että sana kannattaa jättää tavuttamatta, jos joudutaan ristiriitaan sanan vieraskielisen ääntämyksen kanssa. Toiseksi "Rivin lopussa olevan sananosan tulisi olla sellainen, että se voidaan lukea oikein vilkaisematta seuraavan rivin alkuun." Maya tavutettuna ma-yaksi ei tätä neuvoa täytä. Myöskään taivutusmuotoa, esim. mayojen tuskin kannattaa tavuttaa mayo-jen, koska pelkkä etuosa "mayo" ei sano lukijalle suomen kielessä mitään. Korpela neuvoo myös käyttämään tekstinkäsittelyohjelmien tavutustoimintoa apuna. Word 2007 ei esim. tuota mayojen-taivutusmuotoa tavuttanut mistään kohtaa.
Lähde:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kiel.../4.16.html
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 16.05.2012) Hei! Mieltäni askarruttaa muuan elokuva-aiheinen asia. Kun alettiin tekemään "Lord Of The Rings" -trilogiaa, budjetti oli vissiin jo aikalailla tiedosa (mikä siis oli valtava) ja elokuvasta povattiin jo älyttömän massiivista sensaatiota paljon ennen sen valmistumista. Miksi ihmeessä siis Peter Jackson valittiin sitä ohjaamaan? Ennen LOTR -trilogiaa Jackson on käsittääkseni ohjannut vain B-luokan splatter -filmejä hyvin hyvin niukalla budjetilla. Jackson hoiti homman toki hyvin, mutta miten ihmeessä tuollaiseen valintaan on alunperin tultu, kun ohjaajalla on näyttönä elokuvia kuten Bad Taste ja Braindead? Kiitos.
Peter Jackson ohjasi ennen LOTR-trilogiaansa myös Heavenly Creatures ja The Frighteners jotka olivat visuaalisesti todella kauniita aiheeltaankin fantasianomaisia.
Peter Jackson myös itse vauhditti elokuvien filmaamisen varsinaista alkamista, elokuvien tekemisestä oli puhuttu vuosia mutta mitään ei oltu tehty. Peter Jackson on itse LOTR-fani ja ihastui tarinaan jo vuoden 1978 animaatiosta mikä olikin ennen trilogiaa yksi harvoista filmatisoinneista kuuluisasta tarinasta.
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Lo...lm_trilogy
http://www.imdb.com/name/nm0001392/
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 16.05.2012) Olemme lukeneet eri lehdistä ja nähneet haastatteluja Satu Taiveahosta ja Antti Kaikkosesta. Heidän suhteensa alkoi molempien ollessa kansanedustajina. Olisinkin kysynyt, onko paljonkin vastaavia tapauksia Suomen eduskunnan historiassa? Että kansanedustajista tulee pariskuntia, jopa peräti aviopari? Ja vieläpä samaan aikaan kansanedustajina olleina. Epävirallisia suhteita yms. kuhertelua ja avecina eri tilaisuuksissa oloa ei nyt lasketa.
Mainitsemanne Satu Taiveahon ja Antti Kaikkosen lisäksi eduskunnassa on tiedettävästi ollut ainakin kolme samaan aikaan kansanedustajina toiminutta avioparia. Jo Suomen ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1907 valittiin eduskuntaan aviopari, talousneuvos Hedvig Gedhard ja professori Hannes Gedhard. He molemmat edustivat vuosina 1907–1909 Suomalaista puoluetta. Toisena avioparina kansanedustaja Yrjö Leino oli vuosina 1945–1950 naimissa kansanedustaja Hertta Kuusisen kanssa heidän molempien edustaessa Vasemmistoliittoa edeltänyttä SKDL:ää. Kolmantena avioparina SPD:n kansanedustaja Sinikka Hurskainen oli vuosina 1984–1990 naimisissa SMP:n työministeri Urpo Leppäsen kanssa.
Muuten poliittisesta avioparista esimerkkinä on Keskustan entinen kansanedustaja Timo Kaunisto ja Vihreiden entinen kansanedustaja Kirsi Ojansuu-Kaunisto. Kaunisto ja Ojansuu-Kaunisto tapasivat kansanedustajina toimiessaan, mutta he avioituivat vasta kansanedustajakautensa jälkeen. He kokivat eri puolueiden välisen suhteensa vaikuttavan heidän henkilökohtaiseen poliittiseen asemaan. Heidän lisäkseen yksi tunnetuimmista poliittisista aviopareista on SPD:n Paavo ja Päivi Lipponen. Paavo Lipponen jäi eduskunnasta eläkkeelle vuonna 2007, jolloin Päivi Lipponen nousi eduskuntaan SDP:n kansanedustajaksi. Eduskuntatöidensä ohella ovat myös tutustuneet Keskustan Kyllikki ja Johannes Virolainen ennen avioitumistaan vuonna 1981.
Lähteet:
http://www.pellervo.fi/hedviggebhar...nassa.html
http://www.eduskunta.fi/triphome/bi...ku}=kaikki
http://www.iltalehti.fi/rakkausjase...4_lz.shtml
http://www.hs.fi/politiikka/artikke...5263724709
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 16.05.2012) Katselin matematiikan ylioppilastehtäviä, edellisestä kerrasta lienee reilut parikymmentä vuotta. Saako oikeinratkaistusta ja -merkitystä laskusta edelleen 6 pistettä/tehtävä? Kuinka monella pisteellä tänä keväänä pääsi läpi? Siis lyhyessä matematiikassa?
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 16.05.2012) Mihin työtehtäviin Suomessa voi päästä osaamatta yhtään suomea tai ruotsia?
- Ja ellei aikomuskaan ole niitä oppia yhtään.
Vaikka mihin! Monien Suomessa toimivien kansainvälisten yritysten (olivat ne sitten lähtöisin Suomesta tai ulkomailta) työkielenä on englanti. Angry Birdsistä tuttu Rovio on yksi suomalainen firma, joka hakee englanninkielisiä työntekijöitä.
http://www.rovio.com/en/careers
Lisää vapaita työpaikkoja voi hakea helposti netistä. Nopea vilkaisu Oikotie-palveluun tuotti muutaman avoimen työpaikan, jossa työkielenä oli nimenomaan englanti.
http://tyopaikat.oikotie.fi/
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 16.05.2012) Mihin voi valittaa, ellei omasta mielestään jokin ravintola (? tai ihminen) ole ansainnut
Chaîne des Rôtisseurs -käätyjään?
Chaîne des Rôtisseursin eli Paistinkääntäjien veljeskunnan paikallinen voutineuvosto tarkistaa vuosittain ravintolan kelpoisuuden kilpien kantamiseen, ja tekee päätöksen siitä onko ravintola edelleen kilpien arvoinen. Tähän tahoon kannattaa siis olla yhteydessä.
Alla olevan linkin takaa löydät Helsingin voutineuvoston yhteystiedot, ei muuta kuin palautetta antamaan!
http://www.rotisseurs.fi/helsinki/h...ineuvosto/
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 16.05.2012) Hei,
Kysymykseni koskee päivällis/illallisetikettiä ja siinä isännän roolia maljan kohottamisessa.
Olin hiljattain kutsuilla tuttavaperheen pienimuotoisella illallisella. Isännän välittämänä pöytätapana näytti olevan, että hän kohottaa viinimaljan - läpi koko illallisen. Ymmärrän toki, että isäntä kohottaa ensimmäisen maljan, mutta pitkän ruokailun aikana tuntui kiusalliselta, että vain silloin, mutta aina silloin kun isäntä kohotti lasia, odotettiin muiden seuraavan perässä.
Oletin, että tämä on jonkin yhteisön pöytäetiketin mukaista, mutta tuskin yleinen käytäntö. (isäntä on mm. suomenruotsalainen merikapteeni ja vapaamuurari).
Onko olemassa eri protokollia/etikettejä länsimaiseen maljojen kohotteluun ja olenko oikeilla jäljillä?
Ystävällisin terveisin,
epätietoinen
Merikapteeni halusi jatkuvilla ilmeisesti maljankohottamisillaan pitää illan kipparoinnin tiukasti otteessaan. Illan isännällä on toki tähän oikeus. Jatkuva juomaan kehottaminen menee toki tietyn pisteen jälkeen tyylittömäksi.
Olet aivan oikeassa siinä, että myös muut pöytäseurueen jäsenet voivat illan ensimmäisen maljan jälkeen ehdottaa itse maljaa. Tämä on monesti jopa, jos ei nyt aivan pakollista, niin hyvin kohteliasta kuitenkin - esimerkiksi malja isäntäväelle. Kaikkien pöytäseurueen jäsenten ehdottamilla maljoilla on samat säännöt, eli maljasta ei sovi muiden ruokailijoiden kieltäytyä.
Mistään etikettioppaista ei löytynyt viitteitä käytännöstä, jossa vain kutsujen isännällä olisi oikeus maljaa kohottaa.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 16.05.2012) minkä maan latinankielinen nimi on helvetia?
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 16.05.2012) Jatkoa kysymykseen.. Mitä maapallolle tapahtuu, jos musta aukko nielaisee sen?
Kiitos jo etukäteen!
Musta aukko syntyy raskaimmista tähdistä supernovaräjähdyksessä. Kappale luhistuu mustaksi aukoksi, jos sen säde alittaa Schwarzschildin säteenä tunnetun matkan. Tämän etäisyyden sisäpuolella aika-avaruus on niin vahvasti kaareutunut, että jokainen valonsäde pyrkii kohti keskustaa. Koska teoreettinen pakonopeus on mustalla aukolla valonnopeutta suurempi, kaikki materia Schwarzschildin säteen sisäpuolella luhistuu kasaan keskustaa kohti.
Materiaa imevät mustat aukot pysyvät useimmiten huomaamattomina galaksien keskellä. Jos tähti eksyy liian lähelle mustaa aukkoa, sen keskipakoisvoima imee tähden aukon kaasusyövereihin. Tällaista sattuu noin kerran 10 000 vuodessa, kertovat Harvard-Smithsonianin astrofysiikan keskuksen tutkijat.
Maapallo ei kuitenkaan ole ”törmäyskurssilla” yhdenkään mustan aukon kanssa, joten mustia aukkoja ei kannata pelätä. Mustista aukoista on IGS:ssa kysytty ennenkin joten sinun kannattaa lukea myös aikaisempia vastauksia.
Lähteitä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/Adminis...rowse.aspx
http://www.hs.fi/ulkomaat/Tiedemieh...5561142722
http://www.metsahovi.fi/quasar/info...aaukko.htm
http://www.ursa.fi/extra/kosmos/m/m...aukko.html
Al-Khalili, Jim:
Mustia aukkoja, madonreikiä ja aikakoneita, Helsinki : Art House, 2001
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 16.05.2012) Hei! Mitä tarkoittaa hökäri? Eräässä paikallishistorian teoksessa sanottiin erään henkilön toimineen ensin torikauppiaana, sitten hökärinä ja lopulta kauppiaana? En löytänyt mitään järkevää selitystä googlesta. Kiitos!
Sanaa hökäri ei todellakaan löytynyt mistään, ei vanhoista sanakirjoistakaan, mutta asia kyllä taisi selvitä.
Ruotsin sana hökare tarkoittaa muonakauppiasta, ruokakauppiasta. Helena Karppinen käyttää pro gradu -työssään hökaresta nimitystä puntarikauppias kuvaamaan näiden pääasiassa kotimaisilla elintarvikkeilla kauppaa käyvien pienkauppiaiden työtä. Tuontitavarat, kuten kahvi, tee, sokeri eivät kuuluneet hökärin valikoimiin.
Lönnrot, Elias: Suomalais-ruotsalainen sanakirja. WSOY 1930.
http://www.saunalahti.fi/hirvela/hi...a-k.html#h
Karppinen Helena: Koulutus on uudistumista ja se tuottaa voimavaroja . Pro gradu –tutkielma. Tampereen yliopisto 2006
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 16.05.2012) Heippa taasen!
olisiko teillä viisasta vinkkiä miten muovimaton voisi käsitellä muutoin kuin perinteisellä kiiltävällä vahalla vahaamalla,,nimittäin ongelmana on parturin lattia jossa väkisinkin on karvoja ja yhdessä vahatun lattian kanssa ne ovat sangen liukkaat.Jos lattiassa ei ole vahaa niin sen puhtaana pito on hankalaa..lattia on yli 20vee vanha ja siksi jo kulumajäljet olemassa.tämmösiä Vapun alusajan murheita täällä :)
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 16.05.2012) Heipä hei! Miksi jotkut ihmiset tuntevat voimakkaat maut kuten chilit vahvempina kuin toiset ihmiset? Ja muutenkin miksi jotkut ihmiset pitävät tietyistä ruuista, joita toiset puolestaan inhoavat?
Makuaisti vaihtelee henkilöstä toiseen ja ihmisen makuaisti saattaa myös muuttua ajan myötä, ikääntyessä, tai esimerkiksi sairauksien vuoksi. Jonkin esim. chilin maistamiseen vaikuttavat monet muutkin asiat, esimerkiksi kyseisen ruuan lämpötila, mutta myös tuoksut, hajut ja sekin miltä ruoka näyttää. Haju-, kuulo- ja näköaisti vaikuttavat yhtaikaa elämykseen ja lopputulos jonka tunnemme, on monen aistin yhteispeliä. Makureseptorit sijaitsevat suuontelossa, erityisesti kielessä, mutta myös kitalaessa, ikenissä ja ruokatorven alkuosassa. Eri makujen reseptorit sijaitsevat hieman eri paikoissa. Makeaan herkimmin reagoivat reseptorit ovat kielen kärjessä, karvas maistetaan parhaiten kielen takaosassa. Makureseptorit ovat 50 kappaleen nystyissä, jotka uusiutuvat noin 10 päivän välein.
Kaikkien aistien suhteen ihmiset eroavat jonkin verran toisistaan, ja sama koskee tietenkin makuelämyksiä. Se, minkä vuoksi jotkut ruuat maistuvat paremmalta kuin toiset, voi osittain olla fysiologinen ilmiö, mutta siihen saattaa liittyä monia psykologisiakin tekijöitä, vaikkapa mielihyvän ja mielipahan tunteita. Tietty ruokalaji saattaa tuoda mieleen tietyn ikävän vierailun äidin tiukkanutturaisen työkaverin luokse, jossa mämmiä tarjoiltiin ja se oli pakko syödä. Sen sijaan mukava maku voi liittyä kivaan ystävään, joka paistoi lättyjä aina, kun hänen kotonaan käytiin. Jos jollain tietyllä ruoka-aineella saataisiin kaikki ihmiset hurmioitumaan, sellainen ruokalaji varmasti olisi kehitetty ja tarjolla kaikkialla. Näin ei kuitenkaan ole, vaikka esimerkiksi suklaa tunnustetaan kai melko maailmanlaajuisesti mielihyvää aiheuttavaksi mauksi.
Ruuan maistamiseen vaikuttaa niinikään hyvin paljon odotusarvo: mitä arvelet maistavasi, mitä odotat kokevasi. Mutta osalla mielikuvista saattaa olla aito fysiologinen pohja ja jonkin henkilön mielestä jokin ruoka maistuu hyvältä sen vuoksi, koska se yksinkertaisesti maistuu hyvältä juuri hänen elimistössään. Makuja on monia.
Makuaistista:
http://oppiminen.yle.fi/ihmisen_aistit
http://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=5842
http://ihmisenaisti.tripod.com/Makuaisti.htm
http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoo...sItem=5785
http://tieku.fi/ihminen/elimisto/ih...man-aistia
http://opinnot.internetix.fi/fi/mui...=hNcB.gWtl
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 16.05.2012) Hei
Milloin Suomi taas pelaa? Ja onko Keskiviikko 16.5 välipäiväeleissä entä 18 päivä?
Ja mitä vastaan Suomi pelaa pudotuspelissä? Ja milloin se seuraava Suomen peli tulee?
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 16.05.2012) Minulla on vanhahko haarukka, jonka yläpäässä on kolmionmuotoisesti kirjaimet JTR. Mitä mahtanee tarkoittaa, google ei kerro?
Voisiko olla: JTR jääkäritykistörykmentti. Sitä nimittäin lyhyenne ns.armeijakielessä merkitsee. Voisiko olla mahdollista, että tällainen haarukka olisi kulkeutunut jotain kautta kotikeittiöön?
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 16.05.2012) Moi! Haluaisin historian tunneilla tehtävää lehteä varten lukea jonkin 1950-70-luvun kirjan, joka oli jo ilmestyessään tosi suosittu. Kirjoitamme siis oman lehden ja suunnittelin jonkinlaista kirja-arvostelua eläytyen silloiseen aikaan. Kirjan aiheella ei niinkään ole väliä, mutta en ole mistään löytänyt tietoa, että mitkä kirjat olivat noina vuosikymmeninä suosittuja ja kuuluisia. Kiitos!!
Mietimme asiaa kolleegojen kanssa ja päädyimme ehdottamaan oheisia kirjoja:
1950-luku: Rauha S. Virtanen: Seljan tytöt
1960-luku: Hannu Salama: Juhannustanssit
1970-luku: Anja Kauranen: Sonja O kävi täällä
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 16.05.2012) Mistä Helsingin kaupungin kalastusvesiltä saan varmimmin pyydystettyä piikkimonnin (Ameiurus nebulosus)?
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 16.05.2012) Miksi valtaosa moottoripyöräilijöistä Suomessa ajaa aina liikenteessä ollessaan pitkät ajovalot päällä ??
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|