|
|
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
Hakutulokset
( 11.11.2008) Voiko ihminen olla liian älykäs?
Arkistostamme löytyy mm. seuraava älykkyyttä käsittelevä vastaus:
"Joidenkin tutkimusten mukaan vähän keskimääräistä älykkäämpi menestyy keskimäärin elämässään paremmin kuin huippuälykäs. Tämä voi johtua siitä, että älykkyys voi olla myös eristävä tekijä. Huippuälykäs voi olla niin eri aaltopituudella muiden ihmisten kanssa, että ei välttämättä saa kontaktia kehenkään. Jos on joka alalla huippulahjakas, saattaa lisäksi olla vaikeaa valita, mille alalle suuntaisi. Älykkyystesteissä hyvin menestynyt ihminen saattaa tehdä elämässään huonoja ratkaisuja, jos häneltä puuttuu niin sanottua tunneälyä, ihmissuhdetaitoja tai maalaisjärkeä, joita älykkyystestit eivät mittaa. Älykkyys ei myöskään tarkoita samaa kuin viisaus."
Lisää älykkyydestä:
http://www.mensa.fi/sivu.php/alytestit
http://www.turunsanomat.fi/ajassa/?...:0:0:0:0:0
http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli...SI1TL01eyt
http://www.terveysportti.fi/terveys...o96178.htm
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 12.11.2008) Voiko tietokoneiden "älykkyys" tai osaaminen nousta ihmisten yli? Elikä voiko tietokoneet joskus ylittää ihmisten käsityskyvyn, jolloin koneet tekevät asioita jota ihmiset eivät voi tehdä myös älykkyys mukaan luettuna?
Tietokoneiden suorituskyky ja kapasiteetti kasvavat hyvin nopeasti, minkä vuoksi monet asiantuntijat uskovat tietokoneiden saavuttavan ja ylittävän ihmisälyn ennen pitkää. Muun muassa tulevaisuudentutkija Ray Hammond uskoo, että ihmistä älykkäämpi tietokone voi olla keskuudessamme jo 15 vuoden päästä. Stephen Hawking on puolestaan todennut, että tietokoneteknologian kehitys johtaa lopulta siihen, että keinoäly peittoaa ihmismielen.
http://sektori.com/uutinen/stephen-...ulee/2740/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Turingin_testi
Helsingin Sanomat 11.11.2008
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 08.11.2008) Vaikuttaako älykkyyteen aivojen koko? Sanotaan että aivojen koko ei tee älykkääksi, mutta kuitenkin eläinten aivojen älykkyyttä tutkitaan ja verrataan aivojen koon mukaan suhteessa eläimen kokoon. Miksi?
Olen miettinyt yhtä asiaa: Mihin älykkyys vaikuttaa? Kykyyn osata jotain asiaa sillä tuntuu kuitenkin olevan suhteellisen vähän tekemistä koska esim. Savant henkilöt voivat osata tehdä asioita joita jeitä älykkäämmät ihmiset eivät voi kuin uneksia tekevänsä.
Eikö jonkun asian osaaminen tai tietäminen ole käytännössä vain muistiin perustuva asia?
Eikö älykkyys ole vain sitä että osaa ratkaista asiat joita ei vielä tiedä?
Mutta sekään ei aivn pidä paikkaansa. Savantit osaav asioita joita he eivät ole ikinä edes opetelleet? Mistä tämä johtuu? Miksi jotkut osaavat hyvin loogisia asioita mutta eivät osaa esim. improvisoida tai keksiä omaperaisiä asioita ja toisinpäin? Miten määritellään älykkyys?
Kun ihmisen älykkyyttä tutkitaan ja joskus pystytään yhdistämään esim kahden ihmisen aivot esim. megasavantin ja huippuälykkään yli 200 pistettä mensassa saaneen aivot ( tai jotain vastaavaa) niin voiko ihmisen aivojen käsityskyky mennä yli oman tajuntansa? Tällä tarkoitan sitä että pystyykö ihmisen tietoisa tajunta enää hallitsemaan sellaista tietoa ja älykkyytä, kekseliäisyytä ja osaamista?
Eläinten älykkyyden osoituksena pidetään tehtävien ja ongelmien ratkaisukykyä ja oppimista. Mitään ehdotonta listaa älykkäimmistä eläimistä ei voi antaa, mutta yleisimmin älykkäiden eläinten kärjessä ovat apinat (simpanssit ja gorillat), papukaijat, delfiini ja sika.
Niiden on katsottu saavuttavan noin 5-vuotiaan lapsen älykkyystason. Ne ymmärtävät ihmisen tiettyjä puheilmaisuja, suorittavat helppoja tehtäviä ja muodostavat muutaman sanan lauseita (papukaijat ääntelemällä, apinat merkkikielellä) jne. Myös koira, kissa ja susi mainitaan älykkäiden eläimien joukossa.
Lähteitä:
http://www.2think.org/cleverasafox.shtml
Kodin uusi eläinkirja: Eläinten käyttäytyminen (Gummerus 1992)
Eläinten aivojen koon ja älykkyyden välisestä suhteesta on esitetty monenlaisia näkemyksiä. Yleisesti ottaen isoilla eläimillä on isot aivot. Tutkijat ovat katsoneet syynä tähän olevan sen, että isot eläimet tarvitsevat laajan hermojärjestelmän isojen kehojensa liikutteluun eikä aivojen koko olisi suoraan verrannollinen älykkyyden asteeseen. Eräs uusimmista näkemyksestä on kuitenkin se, että kookkaat, isoaivoiset eläimet ovat todellakin älykkäämpiä. Aiheesta tarkemmin: http://www.sciencedaily.com/release...172103.htm
Toisaalta eläinten älykkyyttä on vaikea vertailla, kuten Tiede-lehden artikkelista selviää: http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=248
Samoin kuin eläinten älykkyys, myös ihmisten älykkyys määritellään ongelmanratkaisukyvyksi. Se on yksilön kyvykkyyttä toimia tarkoituksenmukaisella tavalla uusissa tilanteissa; kykyä oppia uusia asioita, ratkaista ongelmia, suoriutua monimutkaisista tehtävistä tai toimia joustavasti vaikeissa tilanteissa. Älykkyys on kognitiivisten prosessien kokonaisuus, johon vaikuttavat myös sosiaaliset ja emotionaaliset tekijät. Älykkyyttä pidetään laaja-alaisemman lahjakkuuden osana. Älykkyyden voidaan ajatella jakautuvan erilaisiin kykyihin, jotka ovat mitattavissa psykologisten älykkyystestien avulla. Eräiden teorioiden mukaan älykkyys muodostuu useasta keskenään samanarvoisesta kyvystä, jotka voivat sekä kehittyä että vaurioitua toisistaan erillisinä. Älykkyyden voidaan katsoa koostuvan esim. kielellisistä, matemaattisista, tilaa hahmottavista, musikaalisista, kehollis-kinesteettisistä, päättelyyn, havaintojen nopeuteen ja muistiin liittyvistä kyvyistä.
Lähde: Facta Tietopalvelu WSOY (Tietokanta on käytettävissä veloituksetta Helsingin kaupunginkirjaston sivustolla, linkki löytyy sivulta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/aineisto/)
Useimpia savant-ihmisiä ei voi pitää älykkäinä. Itse asiassa monien savant-henkilöiden älykkyysosamäärä on alle 70. Toisaalta savant-kyky voi liittyä myös sellaisiin mentaalisiin häiriöihin, joissa älykkyysosamäärä voi olla normaali tai jopa normaalia korkeampi. Vaikka Savant-ihmisellä ei olisi lainkaan ongelmanratkaisukykyä, mikä on älykkyyden keskeinen mittari, hänellä on kuitenkin jonkin alueen erityislahjakkuus, mikä ilmenee savant-kykynä. Savant-kyvyt jaetaan viiteen päälahjakkuuteen, jotka ovat musiikillinen lahjakkuus, taiteelliset kyvyt, salamannopea laskeminen tai muut matemaattiset kyvyt, kalenterin laskeminen ja mekaaniset/avaruudelliset kyvyt. Harvinaisempia savant-kykyjä ovat mm. monikielisesti lahjakkaat ja henkilöt joilla on yliherkät kosketus- ja tuoksuaistit. Tarkemmin erilaisiin savant-kykyihin voit tutustua seuraavasta linkistä: http://www.wisconsinmedicalsociety....estions#q4
Edelleenkään ei ole pystytty selvittämään savant-kyvyn syntyyn vaikuttavia tekijöitä. Savant-kyky näyttäisi kuitenkin perustuvan ilmiömäiseen muistiin, joka on ominainen yhtä lailla matemaattisesti, kuvataiteellisesti ja musiikillisesti lahjakkaille savant-ihmisille. Lähde: http://www.wisconsinmedicalsociety....e/synopsis
Viimeiseen kysymykseen on mahdoton vastata. Toivon hartaasti, että tuollainen aivojen tai älykkyyden yhdistäminen jää vain utopistiseksi tieteisfantasiaksi eikä käytännössä koskaan toteudu.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 30.10.2007) Miten älykkyyttä voi kehittää? Jos esimerkiksi ÄO:ni olisi 130 ja haluaisin nostaa sen 140:een, miten se onnistuisi?
Älykkyysosamäärään ei voi enää aikuisiällä suuresti vaikuttaa. Älykkyystutkimuksissa on länsimaiden väestön osalta saatu tuloksia, joiden mukaan perinnöllisyydellä eli geeneillä on yksilön älykkyystasoon 50-80%:n vaikutus. Ympäristötekijät vaikuttavat siten älykkyyden tasoon 20-50 prosentin osuudella. Lapsilla geenien vaikutus älykkyystasoon on pienempi kuin aikuisilla. Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä suurempi on geenien vaikutus.
Omien hoksottimiensa toimintaa voi yrittää tehostaa hankkiutumalla mahdollisimman suotuisaan ympäristöön. Ympäristötekijöillä kuten ravitsemuksella voi olla merkitystä. Koulutuksen on todettu yleisesti nostavan ÄO:ta. Muutkin älylliset virikkeet ja haasteellinen ympäristö voivat vaikuttaa älykkyyden tasoon. Länsimaissa väestön keskimääräinen älykkyys onkin kohonnut viime vuosikymmeninä. Jos haluaa parantaa selviytymistään nimenomaan älykkyystesteissä, saattaa olla hyvä harjoitella älykkyystestien kaltaisia tehtäviä etukäteen.
Lähteitä:
http://www.skepsis.fi/lehti/2006/20...mela3.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84...%A4r%C3%A4
http://www.psych.utoronto.ca/users/...tfred.html
http://www.brookings.edu/articles/2...401IQ.aspx
Lisätietoa älykkyydestä saa vaikkapa seuraavista HelMet-kirjastojen kokoelmissa olevista kirjoista tai Mensasta:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?S...ubmit.y=22
http://www.mensa.fi/
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 13.05.2009) Onko muiden lajien, kuin ihmisen älykkyyden kehitystä ajan saatossa tutkittu? Ovatko esimerkiksi nykypäivän simpanssit tai vaikkapa kissat älykkäämpiä, kuin lajitoverinsa 50000 vuotta sitten?
Eläinten älykkyyden osoituksena pidetään tehtävien ja ongelmien ratkaisukykyä ja oppimista. Yleensä ottaen älykkyys edistää yksilön ja lajin selviytymistä ja lisääntymistä luonnossa. Eläinlajeilla on siten taipumusta kehittyä yhä älykkäämmiksi evoluution myötä. Ihmisen älykkyyden kehittymistä on tutkittu huomattavasti enemmän kuin muita lajeja, joiden älykkyyden tasosta tiedämme varsin vähän.
Ihmisen ja muiden lajien älykkyyttä eri aikakausina voidaan arvioida epäsuorasti ainakin kahdella tavalla. Ensinnäkin pääkallon koon kehitys voi antaa viitteitä älykkyyden kehityksestä. Aivojen koon ja älykkyyden välisestä suhteesta on tosin esitetty monenlaisia näkemyksiä. Yleensä isoilla eläimillä on isot aivot. Tutkijat ovat katsoneet syynä tähän olevan sen, että isot eläimet tarvitsevat laajan hermojärjestelmän isojen kehojensa liikutteluun, eikä aivojen koko olisi suoraan verrannollinen älykkyyden asteeseen. Eräs uusimmista näkemyksestä on kuitenkin se, että kookkaat, isoaivoiset eläimet ovat todellakin älykkäämpiä.
Lajin älykkyyden kehitystä voidaan arvioida myös sen jättämien jälkien avulla. Ihmisen osalta on käytettävissä runsaasti arkeologisia löytöjä kuten työkaluja, luolamaalauksia ja hautalöytöjä, joista saadaan viitteitä ajattelun tasosta esihistoriallisena aikana. Eläimiltä tällaisia jäänteitä ei juurikaan löydy.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Neandertalinihminen
http://www.tiede.fi/arkisto/print.p...549&vl=
http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=248
http://www.sciencedaily.com/release...172103.htm
http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymyk...ord=Apinat
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 15.07.2008) Mikä on älykkyyden määritelmä? Miksi jotkut joilla on älykkyyystestien mukaan huippuälykkyys eivät vaikuta älykkäiltä vaan joskus jopa päinvastaiselta? Ovatko he vaan niin tietämättömiä? Ovatko lapsinerot vaan huippuälykkäitä vaan onko heillä myös savant kykyjä? Olen kuullut että maailmassa on ihminen joka pystyy lukemaan CD levyn pinnalta mitä se CD sisältää. Kuka hän on ja miten hän sen tekee?
Älykkyyden määrittely on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Toiset määritelmät korostavat älykkyyden yhteyttä ihmisen toimintaan ja toimintakykyyn, toiset puolestaan pitävät älykkyyttä kykynä, joka on itsenäisesti olemassa. Laajasti käytössä olevia älykkyystestejä kehittäneen David Wechslerin (1975) käsitys älykkyydestä "yksilön kykynä ymmärtää ympärillään olevaa maailmaa ja hänen resurssejaan vastata sen haasteisiin" on esimerkki ensimmäisen kaltaisesta määritelmästä. Spearmanin teoria älykkyyden yleisestä g-faktorista puolestaan edustaa käsitystä, jonka mukaan älykkyyden voi määritellä kykynä. Älykkyyttä on monenlaista kuten myös tapoja luokitella älykkyyden osa-alueita on useita.
Älykkyysosamäärä eli ÄO on standardoidusta testistä saatu pistemäärä, joka kuvaa testatun henkilön kognitiivisia kykyjä eri osa-alueilla, tyypillisesti matemaattis-loogisessa päättelyssä, kolmiulotteisessa ajattelussa, kielellisessä lahjakkuudessa ja muistitoiminnoissa. Älykkyysosamäärän mittaaminen liittyy psykometriseen teoriaan siitä, mitä älykkyys on. Kriitikkojen mukaan ÄO-testit ovat liian kapea-alaisia ja leimaavia, eivätkä ne mittaa esimerkiksi musikaalista tai sosiaalista lahjakkuutta. ÄO-kokeen antamien tulosten yhteydestä älykkyyteen on kiistelty.
Moniälykkyysteoria on teoria, jonka mukaan älykkyyteen kuuluu seitsemän erilaista, itsenäistä kykyä. Jos henkilö on yhdessä asiassa älykäs, se ei takaa eikä estä älykkyyttä toisessa lajissa, sillä älyn eri muodoilla on oma hermostolliseksi ajateltu perustansa. Moniälykkyysteorian mukaan voidaan erottaa seitsemän erilaista älykkyyden lajia:
1. Kielellinen älykkyys
2. Matemaattis-looginen älykkyys
3. Musiikillinen älykkyys
4. Avaruudellinen ja visuaalinen älykkyys
5. Liikunnallinen älykkyys
6. Intrapsyykkinen älykkyys
Moniälykkyyden eri sektorit voidaan jakaa myös Harvardin kasvatustieteen professori Howard Gardnerin tavoin seuraaviin toisistaan riippumattomiin komponentteihin:
1. Kielellinen älykkyys
2. Loogis-matemaattinen älykkyys
3. Musikaalinen älykkyys
4. Ruumiillis-kinesteettinen älykkyys
5. Avaruudellinen älykkyys
6. Interpersonaalinen älykkyys
7. Intrapersonaalinen älykkyys
8. Luontoympäristöälykkyys
9. Hengellinen älykkyys
10. Eksistentiaalinen älykkyys
Gardnerin yleinen lähtökohta on se, että länsimainen kulttuuri on, osittain kyseenalaisesti, alusta pitäen asettanut etusijalle rationaalis-loogiseksi ajatellun järjen ja älykkyyden. Kuitenkin älykkyyden täsmällinen sisältö on vaihdellut vuosisadasta toiseen.
Viimeaikaisessa älykkyystutkimuksessa sosiaalisen älykkyyden käsitettä on käytetty yleisen älykkyystutkimuksen rinnalla. Muun muassa älykkyystutkimukseen vahvasti vaikuttanut psykologi Edward Lee Thorndike kehitti sosiaalisen älykkyyden käsitettä ja mittaustekniikoita jo älykkyystutkimuksen kulta-aikana 1920-luvulla, jolloin osoittautui erittäin hankalaksi mitata sosiaalista älykkyyttä yleisestä älykkyydestä riippumatta. Määrittelyongelmista ei olla päästy myöhemminkään eroon.
Monet persoonallisuus- ja kykytestit mittaavat kuitenkin selvästi sosiaalista älykkyyttä, miten se sitten määritelläänkin. Kaikissa introversio-ekstraversiomittareissa voidaan nähdä sosiaalisesti relevanttia sisältöä. Tutkimuksessa on kehitelty mm. sosiabiliteettiasteikkoa, erilaisia sosiaalisen älykkyyden tai sosiabiliteetin mittoja, joihin sisältyisi sekä kykyä tulla toimeen ihmisten kanssa että halua oleskella muiden ihmisten seurassa.
Sosiaalisen älykkyyden tutkimuksessa on myös kehitelty sosiaalisten tilanteiden arviointitestiä. Perinteisesti suosituin sosiaalisen älykkyyden testi oli George Washington Universityn Test of Social Intelligence, jonka mukaan menestykselliseen kanssakäymiseen auttavat dimensiot ovat seuraavat:
1. Sosiaalisten tilanteiden arviointi
2. Puhujan mielentilan arviointi
3. Inhimillisen käyttäytymisen havainnointi
4. Nimi- ja kasvomuisti
5. Huumorintaju
6. Tunneilmaisujen tunnistaminen
7. Sosiaalinen informaatio
Lapsinero on määritelmällisesti lapsi, joka nuoresta iästään huolimatta on yhden tai useamman alan mestari. Eräs määritelmä lapsinerolle on henkilö, joka kymmenenenteen ikävuoteen mennessä kykenee osoittamaan asiantuntevuutta alalla, joka on tavallisesti aikuisten hallitsema. Eräitä tällaisia aloja ovat matematiikka, shakki, taiteet ja musiikki, mutta lapsineroutta ilmenee myös monilla muilla aloilla.
Savant-syndroomasta voit saada informaatiota seuraavasta linkistä ja IGSin arkistosta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Savant_syndrome
http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx
Muita internet-osoitteita:
http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84lykkyys
http://tyl.utu.fi/arkisto/2003/15/juttu2.htm
http://www.skepsis.fi/lehti/2006/20...mela3.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaa...%A4lykkyys
http://fi.wikipedia.org/wiki/Moni%C...kyysteoria
http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84...%A4r%C3%A4
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lapsinero
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 16.07.2008) Miksi superälykkäät eivät menesty? Tarkoitan tällä ihmisiä joiden älykkyysosamäärä on yli 180 - 200 + . Olen joskus lukenut että todella älykkäillä se äly estää heitä menestymästä yhteuiskunnassa. Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 07.02.2008) Pystyykö missään osoitteessa tekemään lapsille tarkoitettuja älykkyysosamäärätestejä? Jos pystyy, haluaisin tietää, missä.
Lapsille tehdään ns Leiter tai arvio Leiter International Performance Scale:in mukaan, joka mittaa älykkyyden ja loogisen päättelykyvyn. Toinen tavallinen mittaustapa on WISC tai Wechsler Intelligence Scale for Children. Psykometrikka on vaativa ala eikä sitä voi luotettavasti tehdä itse.
Ihmiset ovat lahjakkaita eri tavalla ja Gardnerin mukaan on olemassa seitsemän eri älykkyysosaa. Tästäkin syystä mittaaminen ei ole helppoa ja vaatii ammatillista osaamista.
Katso lisää
http://www.infed.org/thinkers/gardner.htm
American psycological associationilla on kotisivillaan hyvää tietoa testauksista ja testeistä
http://www.apa.org/science/faq-findtests.html
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 30.10.2008) Millä määritellään viisas ihminen? Onko hän älykäs vai suuren tietomäärän omaava ihminen? Vai kumpikin? Uskon hänen olevan kumpikin. Mutta kumpi on tärkeämpi? Vaikkapa kumpi on viisaampi: ihminen jolla on normaali älykkyys, mutta useita koulutuksia ja iso kokemus vai ihminen jolla on suuri älykkyys, mutta ei varsinaisia koulutuksia ja vähän kokemusta?
Kun sanotaan että kokemus on valttia niin ymmärrän kyllä sen, mutta se ei aina pidä paikkaansa. Esim. vanhemmilla ihmisillä 50 - on kyllä kokemusta enemmän verrattuna 20 - 40 vuotiaisiin verrattuna, mutta tuntuu että he ovat jäänet kaikesta jälkeen ja ovat kykenemättömiä ajattelemaan laattikon ulkopuolelle tai oppimaan uutta. Useasti minusta tuntuu että nuoremmat ihmiset ovat älykkäämpiä kuin vanhemmat ja monesti heillä on myös suurempi tietomäärä kuin vanhemmilla. Mistä tämä johtuu? Miksi he ovat jämähtyneet menneisyyteen? Miksi he eivät ole niin älykkäitä? Miksi nuoret ovat huomattavasti kekseliäämpiä kuin vanhat?
Älykkyydestä ja viisaudesta on iGSiltä kysytty ennenkin, tässä kysymyksiä ja vastauksia: http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymyk...%A4r%C3%A4
Oppimista ja lahjakkuutta tutkinut professori Kari Uusikylä määrittelee viisauden elämän tärkeysjärjestyksen ymmärtämiseksi: http://www.jyu.fi/ajankohtaista/ark...47-273977/
Koska älykkyyttä ja viisautta ei pystytä määrittelemään spesifisti, on mahdotonta sanoa, kumpi esimerkkisi ihmisistä on viisaampi.
Olet ehkä oikeassa siinä, että vanhemmissa sukupolvissa vaikuttaa olevan vähemmän älykkyydellään loistavia ihmisiä kuin nuoremmissa ikäryhmissä. Tähän saattavat vaikuttaa eräät älykkyyden kehittymiseen vaikuttavat ympäristötekijät. Muutama vuosi sitten valmistunut yhdysvaltalainen tutkimus osoitti, että geneettisten tekijöiden vaikutus älykkyyteen on vähäinen ja ympäristötekijöiden vaikutus huomattava lapsilla, joiden vanhemmat olivat huonossa sosiaalisessa asemassa. Odotuksenmukainen älykkyyden vahva periytyvyys havaittiin korkeassa sosiaalisessa asemassa olevissa perheissä. Toisin sanoen älykkyyteen liittyvillä geneettisillä eroilla on merkitystä vain hyvissä sosiaalisissa ja taloudellisissa olosuhteissa. Lisäksi monissa tutkimuksissa on havaittu, että lapsuuden puutteellisella ravitsemuksella on todennäköisesti selkeä negatiivinen vaikutus älykkyyteen aikuisiässä.
Lähde: http://www.terveyskirjasto.fi/terve...o94741.htm
Jos ajatellaan, millainen maa Suomi oli koulutuksen ja varallisuuden suhteen vielä muutama vuosikymmen sitten, en pitäisi yllättävänä, että sosioekonomiset ja kulttuuriset tekijät sekä huono ravitsemus ovat jossain määrin vaikuttaneet varttuvan kansanosan älykkyyden kehittymiseen.
Lisäksi on huomattava, että nuorten elämä on nykyään paljon virikkeellisempää kuin ennen; ihmiset kouluttautuvat pidemmälle ja informaatiota on tarjolla enemmän kuin vanhemmilla sukupolvilla. Vielä 1960-luvulla lapsuuttaan ja nuoruuttaan eläneet ihmiset ovat kasvaneet aikana, jolloin ei ollut sopivaa kyseenalaistaa auktoriteetteja eikä oma ajattelu ollut mikään kansalaishyve. Voisin ajatella yhteiskunnan yleisen hierarkkisuuden vähenemisen ja analyyttisyyteen ja kriittisyyteen kannustamisen myös osaltaan edistäneen älykkyyden kehittymistä. Ennen ei myöskään sallittu ihmisten tuoda itseään samalla tavalla esille kuin nykyään – lapsetkin saivat vain näkyä, mutta eivät kuulua. Vaikka ihminen olisikin kohtalaisen älykäs, hän ei välttämättä anna itsestään kovin älykästä kuvaa, jos hänet on kasvatettu tuppisuiseksi syrjäänvetäytyjäksi.
Nuorena mieli on joustavampi, innostuneempi ja etsivämpi kuin vanhempana. Iän karttuessa on taipumus jämähtää totuttuihin kaavoihin, siihen omaan laatikkoon, jossa voi vain olla möllöttää ja vaivuttaa aivonsa hiljalleen horisontissa kangastelevaan vanhuuden seniliteettiin. Tosin koulutus ja ajattelua vaativa työ estävät laatikoitumista; ihmiset jotka ovat läpi elämänsä tottuneet hankkimaan tietoa sekä analysoimaan sitä, osaavat ajatella myös iäkkäinä.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 03.11.2008) Miksi jotkus ihmiset eivät pysty keskustelemaan mistään sivistävästä asiasta? Esim: Politiikka, historia, tiede (matematiikka, fysiikka, kemia yms.) lääketiede yms. Tuntuu että joillakin ei ole vain kykyä tajuta kuin erittäin rajatun asioiden sisältämää tietoa? Jotkut nuoret eivät voi puhua kuin esim. naisista. viinasta. autoista. joistakin nurheilulajeista, mutta kun ruvetaan puhumaan tekniikasta yms. he eivät tajua mitään ja tuntuvat olevan kyvyttömiä edes tajuamaan selkeitä perusteluja asioille. Kun taas sitten nämä nörtit: ovat kyvyttömiä puhumaan muusta kun puhtaasta tieteestä ja tekniikasta. Kun heille rupee puhumaan politiikkaa, filosofiaa, historiaa tai yhteiskunnallista keskustelua he ovat täysin sanattomia.
Sama on vanhemmista ihmisissä: Jotkut eivät voi puhua kuin mennestä (ei historiaa vaan omasta menneisyydestä), telkkari ohjelmista, säästä(vain siitä että onko hyvä sää vai ei) sekä omasta työstä. Heillä tuntuu olevan myös erittäin jämähtäneet mielipiteet. Mikä todistus eikä argumentti pysty muuttamaan heidän mieltään. Vaikka sen todistaisivat maailman parhaimmat tutkijat ja sadat kokeet.
Harvassa on ihmisiä jotka haluavat oppia koko ajan uutta ja ovat kiinnostuneita niin politiikasta, tieteestä, historiasta, biologista, tilastotieteestä, kemiasta, fysiikasta, matematiikasta, yhteuskuntatieteestä, viihteestä, tietokoneista ja tekniikasta yleensä, urheilusta ja kaikenlaisesta muusta. Enkä tarkoita sitä että pitäisi osata kaikkea kuin joku maailmanmestari vaan sitä että on kiinnostunut ja haluaa keskustella ja oppia uutta. Miksi jotkut ovat kykenemättömiä keskustelemaan heidän laatikkonsa ulkopuolisista asioista ja ovat kykenemättömiä loogisiin ja argumentteihin perustuviin keskusteluihin?
Olen samaa mieltä kanssasi: Laaja-alaisesti tieteistä, taiteista ja aikansa ilmiöistä kiinnostuneet renessanssi-ihmiset ovat harvassa. Ja varmasti kautta aikain laaja-alaisesti tieteisiin, taiteisiin ja aikansa ilmiöihin perehtyneet renessanssi-ihmiset ovat turhautuneet kaltaistensa vähyydestä ja tunteneet jäävänsä yksin typerysten joukkoon.
Vakavasti puhuen: On hyväksyttävä se, että kaikki ihmiset eivät yksinkertaisesti ole sivistyneitä. Erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä on paljon matalasti koulutettuja henkilöitä. Nämä ikänsä fyysistä työtä tehneet ihmiset eivät välttämättä ole koskaan kouliintuneet tieteiden tuntemukseen tai lennokkaisiin keskusteluihin. Tunnen eräänkin kahdeksankymppisen, joka on käynyt ainoastaan kansakoulun eli hän on kuluttanut koulunpenkkiä vain kuusi vuotta elämästään. Sen jälkeen hänen on täytynyt lähteä perheelleen leipää tienaamaan. Perhe oli työväenluokkainen eikä sen arvostuksiin kuulunut koulutus ja tietämyksen kartuttaminen.
Vanhempiin ihmisiin liittyvää jämähtämistä ja uusista asioista innostumattomuutta pohdin muistakin näkökulmista jo aiemmassa, mahdollisesti sinun jättämääsi kysymykseen antamassani vastauksessa. Kysymys ja vastaus sekä muita älykkyyteen liittyviä vastuksia löytyy iGS-arkistosta hakusanalla älykkyys.
Koulutus- ja sivistyspääoman sekä älykkyyden erojen lisäksi eri ihmisillä on erilainen persoona, mikä näkyy myös kiinnostuksen kohteissa. Kaikki eivät ole nuorenakaan pohtijoita ja uuden etsijöitä, vaan pitäytyvät mieluummin tutussa ja turvallisessa. Tietämyksen laajentaminen koetaan uhkana oman pienen maailman pysyvyydelle ja elämykset haetaan mieluummin vallitsevia asenteita ja käsityksiä pönkittävästä viihteestä kuin lähdetään etsimään uutta tai tarkastelemaan maailman tuoreista näkökulmista.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 27.09.2006) Mikä on maailman viisain eläin?
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 15.12.2009) Mistä johtuu ilmaisu älykkyysosamäärä? Mahdollisimman kansantajuisesti, kiitos :)
Kielitoimiston sanakirja määrittelee älykkyysosamäärän näin: "Älykkyysosamäärä = suhdeluku, joka ilmaisee yksilön älykkyystesteillä määritetyn älyllisen suorituskyvyn."
Lisää tietoa älykkyydestä ja testeistä:
http://www.mensa.fi/sivu.php/alykkyys#6
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 24.06.2010) Mihin perustuu väite/myytti, että säännöllinen kalan syöminen lisää älykkyyttä?
Viime vuosina on tehty muutamia tutkimuksia, joiden mukaan kalan syömisellä olisi todellakin yhteys älykkyyden tasoon ainakin lapsilla ja nuorilla. Kalan syömisen ja älykkyyden yhteyttä ei ole vielä pystytty aivan tarkkaan selittämään. Kalasta saatavilla monityydyttymättömillä rasvahapoilla lienee kuitenkin merkittävä rooli aivojen kehittymisessä. Omega 3- ja 6-rasvahappojen uskotaan myös pitävän yllä aivojen toimintakykyä.
Lisää aiheesta:
http://www.mtv3.fi/helmi/minisaitit...a_aivojasi
http://www.sakl.fi/rannikkokalastus...hp?nro=334
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 21.08.2010) Jenkeissä on tehty tutkimuksia uskonnollisen vakaumuksen ja ÄO:n korrelaatiosta - onko Suomessa tai Euroopassa tehty samanlaista? Tai mitään muuta tutkimusta, jossa olisi verrattu uskomattomien ja uskisten "piirteitä"? Jenkeissähän (ylläripylläri) selvisi, että uskomattomilla on korkeampi ÄO kuin uskiksilla.
Richard Lynn, John Harvey ja Helmuth Nyborg ovat v. 2008 julkaisseet tutkimuksen, jossa tarkasteltiin älykkyyden ja uskonnollisuuden suhdetta 137 eri maassa. Tutkimuksen mukaan kansallinen keskiälykkyys on selvästi suhteessa uskonnollisuuteen. Nimenomaan siten että mitä alhaisempi populaation ÄO sitä uskonnollisempi kansa.
Pidättäydyn tekemestä syvällisempiä johtopäätöksiä, tutkimukseen voi tutustua esim. Intelligence-lehden numerossa 37/2009, ss. 11-15.
Lähteet:
http://www.eric.ed.gov/ERICWebPorta...nfls=false
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 06.11.2008) Savant-ihmisillä on erikoisia kykyjä. Tutkijat sanovat että kaikissa ihmisissä piilevät ne kyvyt. Minkä takia evoluutio ei ole vapauttanut näitä kykyjä? Eikä evoluutio etsi aina vahvinta, joten eikä silloin olisi evoluution kannalta järkevintä vapauttaa ihmisissä piilevät kyvyt? Miksi näin ei ole tapahtunut?
Savant-ilmiön aiheuttaa vasemman aivopuoliskon epänormaali rakenne, joka voi olla synnynnäinen tai vaurioitunut esimerkiksi onnettomuuden seurauksena. Vauriot estävät tiedon normaalin suodatuksen tietoisuuteen ja paljastavat liian monta piilotajunnassa käynnissä olevaa prosessia. Tavallisesti tietoisuuteen asti pääsevät vain riittävän pitkälle viedyt ja riittävän eheät ajatuskulut.
Savant-kyvyt ilmenevät yleensä hyvin kapealla alueella. Niihin liittyy yleensä huomattavia puutteita muissa älyllisissä toiminnoissa. Evoluution kannalta yleisälykkyys on huomattavasti tärkeämpi ominaisuus kuin yksittäiset kapea-alaiset kyvyt, jotka eivät ole välttämättä lainkaan edistäneet yksilön selviytymistä ihmislajin kehityshistorian varrella esimerkiksi savanniolosuhteissa. Evoluutio voi lisäksi suosia vain ominaisuuksia, jotka ovat periytyviä. Vammautumisen seurauksena syntyneet kyvyt eivät voi periytyä.
http://www.illvid.dk/polopoly.jsp?d...&a=974
http://www.wisconsinmedicalsociety....each_of_us
http://www.cse.emory.edu/sciencenet...rch06.html
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 14.11.2008) Mistä oppiminen johtuu? Onko oppiminen muistamista vai tajuamista? Minusta tuntuu että esim. Historia on pelkkää muistamista (eikä saivarrella) koska jokainen normaalin älykkyyden omaava tajuaa mitä niillä asioilla tarkoitettaan, mutta kaikki ei muista mitä, missä, miten, miksi, kuka, jne.. Matematiikkakaan ei tunnu olevan paljoakaan kiinni älykkyydestä vaan muistista ja pään laskunopeudesta( ei aina siitäkään). Missä tarvitaan sitä erikoista älykkyyttä joka ylittää keskiverto älykyyden? Esim. savant henkilöt pystyvät tekemään asioita mitä huomattavasti korkeamman älykkyyden omaavakaan ihminen ei pysty tekemään.
Oppimisessa ihminen saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Kielitoimiston sanakirjan mukaan jonkin tiedon tai taidon voi oppia opiskelemalla, opettelemalla, harjoittelemalla. Oppiminen on mahdollista myös kokemuksen, esimerkin ja ympäristön vaikutuksen perusteella.
Oppiminen edellyttää muistia ja korkeatasoista informaation käsittelyä. Oppimistapoja on hyvin erilaisia, koska ihmiset hahmottavat ympäristöään eri tavoin. Joku oppii esimerkiksi paremmin kuuntelemalla (kuulomuisti) ja joku toinen katselemalla (näkömuisti). Erilaisille oppijoille tulisi tarjota erilaisia lahjakkuuksia ja persoonallisia taipumuksia vastaavia oppimistilanteita. Howard Gardner on luokitellut lahjakkuuden seitsemään eri lajiin, joista matemaattis-looginen lahjakkuus on yksi. Lahjakkuus on myös kykyä löytää tai luoda ongelmia, jotka auttavat yksilöä oppimaan uutta.
Henkilön älyllisiä kykyjä lahjakkuuden eri osa-alueilla (tyypillisesti matemaattis-loogisessa päättelyssä, kolmiulotteisessa ajattelussa, kielellisessä lahjakkuudessa ja muistitoiminnoissa) voidaan mitata älykkyysosamäärätestillä. Musikaalista tai sosiaalista lahjakkuutta se ei mittaa. Keskivertoäykkyyden ylittävät voivat hyödyntää omaa lahjakkuuttaan parhaiten omalla erityisalallaan. Esimerkiksi matemaattisesti lahjakas voi opiskella vaikkapa matematiikanopettajaksi.
Lähteet:
Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Lahjakkuus
Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Oppiminen
Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84lykkyys
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 13.07.2010) Minulla on semmonen venäläinen kääpiöhamsteri ja olisin kovin kiinostunut tutkimaan sen älyykkyyttä sun muuta. Voiko hamsterille opettaa minkäänlaisia "temppuja" ? Tai olisiko teillä mitään ideoita minkälaisia testejä voisin sille tehdä? Kiitos kovasti :) Niin tai siis pointtihan tässä oli että miten sitä älykkyyttä/ymmärrystä voisin tutkia?
Hamsterin älykkyyttä voi tutkia vaikkapa tarkkailemalla miten hyvin se selviää uusista haasteista. Voit esimerkiksi rakentaa lemmikillesi labyrintin tai esteradan, jonka selvitettyään se saa pienen makupalan palkinnoksi. Merkittyäsi muistiin radan selvittämiseen kuluneen ajan ja eläimen tekemät virheet voit toistaa kokeen ja seurata, miten hamsterisi oppii kerta kerralla taitavammaksi.
Voit myös tehdä kahteen pahvilaatikkon molempiin aukot, jotka merkitset erilaisilla symboleilla, esim. kolmiolla ja ympyrällä. Pane toiseen laatikkoon hamsterisi mieliruokaa tai jotain muuta houkuttelevaa. Vaihtele sen jälkeen laatikoiden paikkoja, mutta pane herkku aina samalla symbolilla merkityn aukon taakse. Ennen pitkää hamsteri oppii valitsemaan oikean aukon.
Nämä ideat ovat Peter Fritzschen kirjasta Hamsterit (Gummerus, 2007). Kirjasta saa paljon hyödyllistä tietoa hamstereista ja vinkkejä hamsterien kanssa puuhailuun.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 21.07.2010) Kummat ovat älykkäämpiä, kissat vai koirat?
Koirien älykkyydestä on paljon todisteita, tässä niistä yksi tutkimus:
http://www.aamulehti.fi/teema/tiede/57171.shtml
Koirista:
http://www.koirat.com/
Kissaihmiset ovat sitä mieltä, että kissat ovat älykkäitä:
http://www.urk.fi/yhdist.html
Kissoista:
http://www.kissaliitto.fi/etusivu.php
http://pelastetaankissat24.com/inde...ionhttp://
Tietokirjailija Helena Telkänranta toteaa viisaasti, että kissa ja koira ovat kumpikin omalla tavallaan älykkäitä:
http://www.spk-terveys.fi/index.php...;Itemid=27
Kissa- ja koiraihmiset, kuten ihmisistä usein puhutaan, kun tahdotaan määritellä heidän suhtautumisensa kotieläimiin, väittelevät usein tästä asiasta eikä siihen koskaan tulla saamaan varmaa vastausta. Tieteellisissä kokeissa voidaan todistaa ja todistella vaikka mitä, mutta se jolla kissa tai koira on, ei usko kuin oman kotieläimen antamia todisteita älykkyydestä, ja niitähän on. Varmasti onkin niin, että hyvässä hoidossa sekä kissoista että koirista kasvaa mielenkiintoisia yksilöitä, jotka kaikki ovat omalla tavallaan nohevia.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 18.07.2008) Miten paljon perinnöllisyys vaikuttaa älyyn, muistiin ja esim. kielen oppimiseen. Entä fyysisiin kykyihin? Onko perinnöllisyys taso jota se henkilö ei voi ohittaa edes vaikka hän koko elämänsä panostaisi siihen asiaan?
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 08.08.2008) Hei,
Olen juuri ryhtynyt munasolunluovuttajaksi. Minua kehotettiin kirjoittamaan kirje hoitojen tuloksena mahdollisesti syntyvälle lapselle, jonka hän saisi luettavakseen täyttäessään 18 vuotta. Nykyisen hedelmöityshoitolain mukaanhan syntyvä lapsi saa täysi-ikäiseksi tultuaan tietää henkilöllisyyteni ja ehdottaa halutessaan tapaamista. Kirjeen olisi tarkoitus palvella tilanteessa, jossa lapsi ei halua tavata, mutta tahtoisi saada jotain tietoa geneettisesti periytyneistä ominaisuuksistaan.
Ongelma on se, ettei minulla henkilökohtaisesti ole juurikaan tietoa, geneettisistä ominaisuuksista. Kahden päivän nettihaun jälkeen, en ole löytänyt muita kuin ulkonäköominaisuuksia ja harvinaisia sairauksia. Munasolunluovuttajana minut on testattu perinnöllisten sairauksien osalta, ja valokuva kertoo kaiken oleellisen ulkonäöstäni. Mitkä ominaisuuteni ihmisenä ovat perinnöllisiä ja täten oleellisia tämän vielä syntymättömän Tuntemattoman kuulla, lähes kahden vuosikymmenen jälkeen?
Minä ja sisarukseni olemme kaikki taiteellisia ihmisiä, mutta onko tämä meissä kaikissa vaikuttava synnynnäinen ominaisuus, vai seurausta siitä, että meille on annettu kynät käteen alta vuoden ikäisinä? Olen empaattinen, vastuullinen ja toisista huolehtiva =esikoinen??? En usko auktrotiteetteihin, ja olen spontaani kapinallinen juuri niinkuin HOROSKOOPPINI lupaakin?!?! Henkilökohtaisesti olen taipuvainen antamaan enemmän painoarvoa ympäristötekijäille ja kasvatukselle, mutta... Mikä on geenien merkitys, ja millä osa-alueilla?
Voisitteko ystävällisesti auttaa minua vaikkapa oikeiden lähteiden jäljille siitä, millaista tutkimusta on tehty periytyvien ominaisuuksien tunnistamiseksi. Mitä sellaiset sisäänrakennetut ominaisuudet ovat? Poislukien siis sairaudet ja ulkonäölliset trivialiteetit.
Kiitos!
Hei,
tuohan kuulosti oikein hyvältä. Olen melko varma, että munasolustasi syntyvä ihminen olisi enemmän kuin otettu siitä, että luovuttaja noin avoimesti, analyyttisesti ja ennen kaikkea persoonallisesti pohtii ominaisuuksiansa. Kerro kaikki vain juuri noin – ei ole merkitystä, onko jokin piirteesi geneettisesti peritty vai kulttuurisesti opittu. Se, että pohdit itse asiaa, antaa itse asiassa parhaiten tietoa ominaisuuksistasi avullasi syntyvälle uudelle ihmiselle. Ennen kaikkea se kertoo, että olet älykäs ja ajatteleva ihminen.
Uusi ihminen voi kirjeen saatuaan peilata ominaisuuksiaan sinun itsestäsi kertomaan ja löytää yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia. Ehkä osa yhteneväisyyksistä on geneettisesti perittyjä, toisaalta yhteneväisyydet saattavat olla myös kulttuurisesti opittuja. Periytyvien ominaisuuksien kartoittaminen ennakolta ei ole nykytietämyksen valossa edes mahdollista.
Alla kuitenkin joitain linkkejä sivuille, joissa on esitelty tuloksia temperamentin, lahjakkuuden ja älykkyyden periytyvyyttä koskevista tutkimuksista. Mitään yksiselitteistä vastausta tutkimukset eivät ole antaneet luonteenominaisuuksien periytymiselle.
Temperamenttipiirteiden periytymisestä: http://www.tsv.fi/ttapaht/011/luonto.htm
Lahjakkuuden periytymisestä: http://www.terveysportti.fi/terveys...o96176.htm
Älykkyyden kehittymisestä ja periytymisestä: http://yle.fi/genreportaalit/portaa...tunid=6884
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
Kysymykset:
1 -
20 /
44
<<
1
2
3
>>
Lähetä kysymyksesi
|
|
|
|
|