|
|
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
Hakutulokset
( 30.09.2011) Mistähän voisin löytää kurdiruokien (Irak) suomenkielisiä ruokaohjeita netistä tai olisiko jotain kirjaa julkaistu?
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 29.04.2006) Olemme usein törmänneet Suomessa kurdeihin. Joskus nämä ihmiset ovat Turkista, joskus Iranista tai jostain muualta. Internetin Wikipedian perusteella kyseessä on kurdin kieli, jota puhutaan uskontoon katsomatta eri maissa. Miksi näitä kurdeja on tullut Suomeen, jos kyseessä ei ole poliittinen tai uskonnollinen ajojahti? Emme kysy tätä siksi, etteivätkö puolitutut kurdit olisi työteliäitä ihmisiä vaan siksi, että haluamme tietää, mitä se kurdina oleminen oikein merkitsee?
Kysymykseen ei ole olemassa yksiselitteistä tai helppoa vastausta.
Suomeen kurdit ovat tulleet pääasiassa kiintiöpakolaisina tai turvapaikanhakijoina, joskus myös perheenyhdistämistapauksina.
Ulkomaalaisviraston julkaisu
Leitzinger, Antero
Kurdistan
Helsinki : Ulkomaalaisvirasto, 1999
Ulkomaalaisviraston julkaisuja, ISSN 1456-9388 ; 1
tuo esiin kurdien moninaisuuden ja kurdikysymyksen mutkikkaat kytkennät. (Seuraavia kirjasta lainattuja katkelmia lukiessa on hyvä pitää mielessä, että kirja on julkaistu jo vuonna 1999.)
"Kurdien määrästä on esitetty varsin erilaisia arvioita, jotka riippuvat paitsi laskentatavasta myös kurdien identiteetin määrittelystä."
(s. 7)
"Kurdit jakautuvat lukuisiin heimoihin, puhuvat eri murteita ja kuuluvat eri uskontokuntiin tai uskonnollisin alaryhmiin. Myös sulautumista ympäröiviin kansallisuuksiin on tapahtunut huomattavasti ja sitä on aikojen kuluessa voimallisesti edistetty kaikkien alueen hallitusten toimesta. Kansallinen identiteetti sen sijaan on varsin moderni ja monilta osin vasta muotoutumassa."
(s. 7)
"Hallinnollisesti Kurdistan-nimistä itsenäistä maata ei kuitenkaan ole koskaan ollut olemassa. Tämän vuoksi Kurdistanin määritteleminen ja karttojen laatiminen on hyvin hankalaa."
(s. 18)
"Kurdistan-nimeä on käytetty keskiajalta lähtien pääasiallisesti maantieteellisessä mielessä. Nimellä on tarkoitettu suunnilleen samaa kuin "vuoristolla"; Kurdistan oli siellä, missä vuoret erottivat Anatolian ylängön Arabian aavikoista. Arabialaisissa lähteissä "kurdeilla" tarkoitettiin vuoristolaisia ylipäätään, etnisyydestä riippumatta."
(s. 21)
"Kurdit ovat jääneet historiallisena aikana kolmen voimakkaan kansakunnan (persialaiset, arabit ja turkkilaiset) puristuksiin, minkä vuoksi heidän oma historiansa tunnetaan huonosti. Myös kurdit itse tietävät taustastaan sen verran vähän, että myyttejä on ollut helppo luoda poliittisten tarkoitusperien mukaisesti. Yleinen historiankirjoitus on aktiivisesti unohtanut kurdit."
(s. 27)
"Kurdien itsenäisyyspyrkimykset ja niistä johtuneet vainot sekä sitkeät sissisodat kuuluvat vasta 1900-luvun historiaan. Ne ovat olleet seurauksia Turkin ja Iranin vallankumouksista sekä Irakin vallankaappauksista, joihin suurvaltojen välinen "kylmä sota" vaikuti."
(s. 28)
"Kurdipuolueiden ja niitä lähes poikkeuksetta laittomina pitävien hallitusten näkemykset sekä myös historiantulkinnat eroavat toisistaan. Kaikki kurdipuolueet korostavat kärsimäänsä sortoa ja vainoa omissa maissaan. Ainoastaan PKK (= Kurdistanin työväenpuolue, Partiya Karkeren Kurdistan) väittää periaatteessa edustavansa kaikkia kurdeja, mutta sekin on käytännössä kiinnostunut yksinomaan Turkin asioista. Järjestön massiivinen tiedotushegemonia muihin kurdipuolueisiin nähden heijastuu kovin helposti ulkopuolisten tutkijoiden mielipiteisiin."
(s. 36)
"Turkin kannalta kurdit ovat turkkilaisia (Turkin kansalaisia) tai ulkomaalaisia. Hyvät kurdit toimivat parlamentaarisesti ja vaikuttavat laillisissa puolueissa; huonot kurdit (PKK) ovat äärikommunistisia terroristeja, jotka käyttävät kurdilaisuutta vain tekosyynä väkivaltaisen vallankumouksen levittämiseen. Turkin vanhin puolue, jo Atatürkin perustama Tasavaltalainen kansanpuolue (CHP) julkaisi elokuussa 1998 kurdiongelmasta raportin, joka arvosteli hallitusta ihmisoikeusloukkauksista ja vaati mm. kylävartijajärjestelmän lopettamista."
(s. 38)
"Koska kaikilla merkittävillä kurdipuolueilla on omat armeijansa, koulunsa, sairaalansa ja radioasemansa, ne ovat korvanneet puuttuvan valtion ja edellyttävät jäseniltään samanlaista uskollisuutta kuin valtiot kansalaisiltaan tai heimot jäseniltään. Puolueesta eroaminen ilman lupaa merkitsee käytännössä maanpakolaisuutta. Erityisen vilkasta puoluemuodostus on ollut Irakin kurdien parissa, mikä johtuu heidän autonomiastaan, jonka myös Irakin hallitus on periaatteellisella tasolla hyväksynyt."
(s. 39)
"Turkin kylävartijajärjestelmä säädettiin kylälain muutoksella 4.4.1985. Virallisesti kylävartija (korucu, "suojelija") on vapaaehtoinen kylän asukas, jonka kyläpäällikkö valitsee ja hallitus valtuuttaa suojelemaan kyläänsä PKK:n iskuilta. Hänet varustetaan radiolla sekä automaattiaseella ja hänelle maksetaan korkeaa palkkaa, joka on samaa tasoa kuin kansakoulun opettajan aloituspalkka. Käytännössä tehtävästä on vaikea kieltäytyä, sillä kieltäytyjät leimautuvat PKK-mielisiksi, kun puolestaan tehtävään suostuneet perheineen joutuvat PKK:n tappolistalle. Monet kylävartijoiksi valitut kurdit ovat mieluummin paenneet kotikylästään."
(s. 43)
"Ensimmäisen maailmansodan jälkeinen suurvaltojen välinen kilpailu, "kylmä sota" ja 1960-luvulla alkanut siirtolaisuus varsinkin Turkista Saksaan ja Ruotsiin toivat kurdikysymyksen myös Eurooppaan. Eri maissa syntyi lukuisia kurdipuolueita edustavia järjestöjä. Viime aikoina tehokkainta tutkimus- ja tiedotustoimintaa on harjoittanut PKK:n poliittisen siiven ERNK:n (Kurdistanin kansallisen vapautuksen liitto, Eniya Rizgariya Netava Kurdistan) verkosto ja sen liepeille perustettu "kurdiparlamentti" tai "Kurdistanin pakolaisparlamentti". Suomeen kurdit tulivat käytännössä vasta 1990-luvun alussa."
(s. 63)
Kirjan sivuilla 68-73 kerrotaan mistä, milloin ja miksi kurdeja on tullut Suomeen.
"Kurdeille on myönnetty vain viisi turvapaikkaa (A8) ja 53,6% hakemuksista hylättiin. Loput saivat oleskeluluvan suojelun tarpeen (A9), humanitaaristen syiden (A10) tai muiden syiden (esimerkiksi avioitumisen) perusteella."
(s. 72)
"Iran, Irak, Syyria, Turkki ja Kaukasian maat ovat sitoutuneet kunnioittamaan yleisiä ihmisoikeuksia, mutta tosiasiallinen tilanne poikkeaa paikoitellen periaatteista. Alueelliset erot ovat suuret, minkä vuoksi useimmiten on mahdollisuus sisäiseen maanpakoon. Ihmisoikeusjärjestöjen toimintaa on kaikkialla vaikeutettu, mutta usein syytä on myös kyseisissä järjestöissä, jotka saattavat toimia poliittisin eikä puhtaasti humanitaarisin perustein."
(s. 78)
HelMet-kirjastoista on lainattavissa mm. seuraavat kurdeista kertovat suomenkieliset kirjat:
Eskandari, Bafrin
Kurdit
Helsinki : Suomen YK-liitto, [2001]
Suomen YK-liiton julkaisusarja ; nro 36
ISBN 952-9694-44-X (nid.)
Komsi, Ville
Kylässä Turkin kurdimaassa
[Helsinki] : Kurdien ystävyysseura-Suomen Kurdistan-yhdistys, 2001
Mistä on pienet kurdit tehty.. / [toimittanut Elina Järvenpää] ; [valokuvat Leo R. Hertzberg, Elina Järvenpää, Helena Lipponen]
[Helsinki] : Kurdien ystävyysseura-Suomi-Kurdistan-yhdistys, 2001
ISBN 951-98872-0-2 (nid.)
Nerweyi, Faik
Kurdit / [julkaisija:] Sosiaali- ja terveyshallitus ; [kirjoittaja: Faik Nerweyi] ; [asiantuntija-avustajat: Kari Jantunen, Juha Willman] ; [kuvat: Kim Karlsson] ; [piirrokset: Araz Abdulkadir]
Helsinki : VAPK-kustannus, 1991
ISBN 951-37-0525-0 (nid.)
Artikkeleita kurdeista on julkaistu monissa lehdissä, tässä tiedot muutamista suomenkielisistä artikkeleista:
Sheikhani, Aziz
Kurdistan, kurdien maa
Lapin ylioppilaslehti. - Rovaniemi : Lapin yliopiston ylioppilaskunta. 2005 : 3, s. 15
Maiche, Karim
Kurdikansa pelinappulan roolissa
Kulttuurivihkot. - Helsinki : Kulttuurityöntekijäin liitto. - ISSN 0356-3367. 2002 : 3, s. [51]
Vuorinen, Jarmo
Irakin kurdien ja somalien pakolaiskohtelu muuttunut?
Mielenterveys. - Helsinki : Suomen mielenterveysseura. - ISSN 0303-2558. 39 (2000) : 1, s. 51
Koivunen, Kristiina
Pelon kulttuuriin tutustumassa
Sosiaalityöntekijä. - Helsinki : Sosiaalityöntekijäin liitto. - ISSN 0785-5419. 1997 : 8, s. 22
Komsi, Ville
Terroristeja, huligaaneja vai kielletty kansa?
(Artikkeli on julkaisut lyhentämättömänä 14.6.96 ilmestyneessä Ny Tid -lehdessä)
Ydin : rauhanpoliittinen aikakauslehti. - Helsinki : Sadankomiteajulkaisujen tuki ry. 1966-. - ISSN 0356-357X. 30 (1996) : 5, s. 16-22
Linsiö, Liisa
Turkin kurdit : elämää panssareiden varjossa
Kirjastolehti. - Helsinki : Suomen kirjastoseura. - ISSN 0023-1843. 88 (1995) : 4, s. 118-119
Willman, Juha
Vuoret ovat kurdien ainoat ystävät
(Kurdien kansankunnat vaiheet, kulttuuri ja uskonto)
Kotiliesi. 1991 : 8, s. 11-12, 113
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 14.05.2010) Sana hukassa! Mikähän voisi olla sellainen kurdin tai arabian kielinen sana joka alkaa h-kirjaimella ja päättyy kirjaimiin km?
Hei! Yksi kirjastomme työntekijöistä puhuu useita Lähi-idän kieliä. Hän sanoo, että sekä arabiassa että kurdissa on paljon tällaisia sanoja. On kuulemma mahdoton vastata, jos ei yhtään tiedä, millainen sana on kyseessä - nimi, muu substantiivi, verbi? Edes jonkinlainen tieto merkityksestä auttaisi myös rajaamaan vaihtoehtoja.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 10.02.2006) Kävin katsomassa Google-sivuilta hakusanalla "Erender Dogan" tietoja. Hänestä on joitakin artikkeleita, mm. Turkin , Kurdin ja Ranskan kielellä. Ymmärsinkö oikein, että kyseinen henkilö on kuollut vai tarkoittaako marttyyri hänen kohdallaan jotain muuta.
Hei!
Sivulla http://www.dozame.org/article.php/2...0184004428
on kuvien kanssa listattu kurdisissejä jotka
"were martyred" kärsivät marttyyrikuoleman yhteenotoissa Turkin armeijaa vastaan 23.9. - 28.10.2005 . Mukana on myös Erender Dogan, joka liittyi järjestöön Suomessa.
Helsingin Sanomien arkistosta löytyy pieni uutinen joka kertoo Turkin kurdien nälkälakkolaisista Tuomiokirkon portailla. Kurdit ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen.
"Nälkälakkolaiset ja kielteisen päätöksen saaneet ovat valmiita näyttämään kylien pommituksissa saamiaan vammoja, kidutusjälkiään ja lääkärintodistuksiaan. Ulkomaalaisvirasto ei ole luottanut dokumentteihin, vaan on Geneven pakolaissopimuksen vastaisesti hylännyt hakemuksia, sanovat Ahmet Celik, Özgur Gursönmez ja Erender Dogan." (HS 26.9.97)
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 20.02.2007) Olen lukenut, että avaruuskoira Laikan alkuperäinen nimi oli Kurdrjavka ja sillä on ollut sen jälkeen useita muitakin kutsumanimiä. Miksi nimi Laika jäi historiaan?
Laikaa kutstuttiin tosiaan monella nimellä, aluksi nimellä Kurdrjavka, myöhemmin ainakin nimillä Žutška ja Limontšik sekä Yhdysvalloissa myös nimellä Muttnik. Laika lienee helpoimmin lausuttava eri kielillä, joten se sopi hyvin "kansainväliseen levitykseen".
Laika on venäjäksi pystykorva, Laika-koira oli kylläkin sekarotuinen narttukoira. Se pyydystettiin Moskovan kaduilta - joidenkin lähteiden mukaan se oli peräisin Durovin eläinteatterista. Laika ja muut avaruusohjelmaa varten pyydystetyt koirat totutettiin avaruuspukuihin, pysymään liikkumatta ahtaassa moduulissa ja syömään erikoisvalmisteista hyytelöä. Laika ammuttiin avaruuteen 3.11.1957.
HS - Ulkomaat - 4.11.1997
HS - Takasivu - 27.7.1997
http://en.wikipedia.org/wiki/Laika
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 06.11.2004) hie mitä kuuluu sadam hussenille!!!!!kiire!!!!:)
Saddam Hussein on salaisessa vankisellissä odottamassa oikeudenkäyntiä. Oikeudenkäynnin piti olla jo lokakuussa, mutta todennäköisesti se alkaa vasta ensi vuonna. Saddamille luettiin heinäkuussa Bagdadissa seitsemän alustavaa syytettä, mm. syytteet kilpailijoiden tapattamisesta, kurdien surmaamisesta kemiallisin asein 1988, hyökäämisestä Kuwaitiin 1990 sekä kurdi- ja shiakapinoiden julmasta kukistamisesta 1991. Saddamia voi uhata kuolemantuomio.
Lähde: Helsingin Sanomat 6.11.04.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 24.11.2011) Onko ihan keksittyä vai totta että romanit sanovat "hai" eikä "hei"? Mistä se hai on peräisin?
Romanikieltä tutkinut Helsingin yliopiston dosentti Kimmo Granqvist kertoi, että "hai" palautuu ainakin kurdiin saakka. Se esiintyy muissakin Euroopan romanikielen murteissa. Nykyään Suomen romanit eivät kuitenkaan sitä käytä.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 05.06.2006) Mistä voisin löytää seuraavien (englanninkielisestä tekstistä poimittujen) heimojen nimet suomeksi: Guti, Kurti, Mede, Mard, Carduchi, Gordyene, Adianbene, Zila ja Khaldi?
Hei!
Pahoittelut vastauksen viipymisestä. Lähetimme kysymyksesi Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitokselle, mutta emme ole vielä saaneet vastausta. Palaamme asiaan, jos saamme sieltä lisätietoja.
On mahdollista, että noille heimoille ei ole mitään vakiintunutta suomalaista nimeä tai kirjoitusasua. Heimojen nimiä voisi yrittää löytää suomenkielisistä kurdeja käsittelevistä kirjoista tai artikkeleista. Kirjojen löytämiseksi suosittelen hakua yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linneasta, joka on käytettävissä kirjastojen asiakaskoneilta. Kannattaa asettaa haun rajauksessa kieleksi suomi ja hakea sitten sanalla kurdit. Artikkeleja voi hakea samalla tavalla kotimaisesta artikkeliviitetietokanta Artosta, joka on myöskin käytettävissä kirjastojen asiakastietokoneilta.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 06.03.2008) Hei
Etsin ruotsalaista maahanmuuttajista ja pakolaisista kertovaa elokuvaa, tehty joskus 1999-2002. Elokuvassa oli kurdi tai irakilainen mies ja nuori somalialainen poika, jotka karkasivat pakolaiskeskuksesta ja kiersivät pitkin ruotsia. He tapasivat matkallaan ruotsalaisen naisen, joka lähti heidän mukaansa. Lopuksi kurdi/irakilainen joutui kiinni. Elokuva on esitetty aiemmin ainakin pari kertaa televisiossa. Mistäköhän voisin löytää näillä tiedoilla ko. elokuvan?
Elokuva on Det nya landet (suomenkielinen nimi Uusi maa) ja se on vuodelta 2000. Elokuvan on ohjannut Geir Hansteen Jörgensen. Elokuva kertoo somalialaisesta pojasta ja iranilaisesta miehestä, jotka kiertäessään Ruotsia tutustuvat ruotsalaiseen naisen, joka lähtee heidän mukaansa. Alunperin kyseessä oli vuonna 2000 esitetty TV-sarja, josta samana vuonna tehtiin elokuva elokuvateattereihin.
Elokuva on voittanut monia kansainvälisiä palkintoja ja Ruotsissa se on ilmestynyt DVD-levynä vuonna 2005.
Ruotsin elokuvainstituutin sivuilta löytyy paljon informaatiota elokuvasta. Tässä linkki sivuille http://www.sfi.se/sfi/IMAGES/_PDF_F...LANDET.PDF
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 23.08.2004) mitä merkkittävää tapahtui vuonna 1991 suomessa ja maailmalla?
Kansalaisen vuosikirja Mitä Missä Milloin on oiva apu menneitä tapahtumia selvitellessä. Kirjastossa voit myös selailla tuon vuoden lehtivuosikertoja. Tässä muutamia (satunnaisesti valittuja) poimintoja eri kuukausilta:
Tammikuu:
Persianlahden sota alkoi.
Norjan kuningas Olavi V kuoli.
Helmikuu:
Suomen väkiluku ylitti 5 miljoonaa.
Varsovan liitto päätettiin lakkauttaa.
Maaliskuu:
Suomen keskusta nousi suurimmaksi puolueeksi eduskuntavaaleissa.
Virossa ja Latviassa järjestettiin kansanäänestykset itsenäisyydestä.
Huhtikuu:
Hirmumyrsky surmasi 150 000 ihmistä Bangladeshissä.
Irak ilmoitti kukistaneensa kurdien kapinan. Kaksi miljoonaa kurdia pakeni vuorille.
Toukokuu:
Rajiv Gandhi sai surmansa pommi-iskussa.
Angolan rauhansopimus allekirjoitettiin.
Kesäkuu:
Boris Jeltsin valittiin Venäjän presidentiksi.
Kroatia ja Slovenia julistautuivat itsenäisiksi.
Heinäkuu:
Suomessa oli ennätysmäärä eli 251 000 työtöntä.
Venäjä tunnusti Liettuan itsenäisyyden.
Elokuu:
Viro ja Latvia julistautuivat itsenäisiksi.
Suomi palautti diplomaattisuhteet Baltian maihin.
Syyskuu:
Neuvostoliitto tunnusti Baltian maiden itsenäisyyden.
Leningrad muutti nimensä takaisin Pietariksi.
Suomen pankki otti SKOP:in hallintaansa.
Lokakuu:
ETA-sopimus valmistui.
Lähi-idän rauhankokous alkoi Madridissa.
Marraskuu:
Markka devalvoitiin 14%.lla.
Boutros Boutros-Ghali valittiin YK:n pääsihteeriksi.
Joulukuu:
Neuvostoliitto lakkasi olemasta.
EY päätti siirtyä yhteiseen rahaan.
Mitä - Missä - Milloin 1992. Otava 1991
Mitä - Missä - Milloin 1993. Otava 1992
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 30.01.2002) Moikka!
Löysin netistä Turkkia laajasti esittelevän sivuston (jonka tekijä on Suomessa asuva turkkilainen), jossa oli linkki myös
palautteelle. Yritin tätä kautta selvittää Turkin väestön jakautumista etnisesti. Halusin siis tietää, ovatko turkkilaiset pääosin arabeja jne. Palautteesta, jonka minä sain, käy ilmi,
että turkkilaiset ovat pääosin turkkilaisia. Ilmeisesti vastaaja
ei joko täysin ymmärrä kysymystäni tai ei halua ymmärtää sitä.
Voitteko auttaa? Miten on, ovatko turkkilaiset arabeja vai mitä he ovat?
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 15.10.2004) Oliko Napoleonin hevosen väri oikeasti valtkoinen?
Napoleonilla oli useampi kuin yksi hevonen, elämänsä aikana hän omisti ja käytti yli 150:tä hevosta. Hänen tunnetuimpia hevosiaan olivat mm. Wagram, Roitelet, Intendant, Vizir, Marengo, Tauris, Cyrus, Styrie ja Désirée. Näistä hevosista Intendant oli valkoinen normanniratsu, mitä keisarillinen kaarti kutsui lempinimellä "Coco".
Muita Napoleonin hevosia: Aboukir, Familier, Cheikh, Triomphant, Austerlitz, Calvados, Cid, Cordoue, Sagonte, Sélim, Bouffon, Conquérant, Extrême, Folâtre, Gracieux, Timide, Sahara, Major, Belle, Distingué, Gisors, Lowska, Favori, Harbet, Néron, Tamerlan, Hippogriffe, Kurde, Labrador, Sara, Épicurien, Embelli, Gessner, Bréant, Wuzbourg, Montevideo, Artaxercés, Aly, Coceyre, Sultan, Russe, Estime, Arabella, Babylonien, Euphrate, Hahim, Harbet, Helavert, Héricle, Lydienne, Lyre, Naïade, Nankin, Naturaliste, Naufragé, Nausicaa, Navigateur, Navire, Ninon, Emin, Gonsalvo.
Lähde: http://www.napoleonseries.org/faq/horses.cfm
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 13.05.2004) Olen saamassa lakkini keväällä ja lyyrien sijaan ajattelin antaa äidilleni ja isäpuolelleni t-paidat. Toiseen kirjoittaisin "ylivertainen taiteilija", toiseen "ylivertaisen taiteilijan mies". "Ylivertainen"-adjektiivin voi kyllä korvata myös jollain muulla vastaavalla sanalla, kuten "maanmainio" tai "toismaailmallinen" tms.
Tahdon tehdä tekstin jollain todella oudolla kielellä, joka kuitenkin kirjoitetaan "normaalein" aakkosin. Niinpä mitä nämä fraasit olisivat latinaksi, zuluksi, iiriksi, kymriksi, tataariksi, serbiaksi, suahiliksi, islanniksi, inuitiksi, kurdiksi, gaeliksi?
Älkää huoliko, en minä oikeasti tarvitse noita kaikkia käännöksiä, mutta jos vaikka viidellä eri kielellä noista!
Älkääkä toki epäröikö korvata jollakin muulla ylistävällä sanalla tuota ylivertaista.
(niin, ja vastauksen tarvitsisin viikon sisällä.)
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 10.09.2010) Aleksis Kiven Seitsemän Veljestä on maailman paras kirja....Krhöm. Väittääkö siellä joku vastaan?
Haluaisin hankkia em. teokseen liitttyvää kirjallisuutta sekä kuvallista materiaalia.
Minulla on Seitsemän Veljestä pokkarina, kovakantisena fraktuura-painoksena, minikokoisena koululaispainoksena, Eero Nelimarkan animaatio-filmin kuvateoksena, Mauri Kunnaksen Seitsemän Koiraveljestä.
Tietenkin olen aikeissa hankkia Veljekset myös ulkomaisina käännöksinä? Mitä niitä mahtaa olla, tiedättekö?
Entä Turun Kaupunginteatterin 197-?... uskomattoman hieno 7 veljestä, jossa Esko Salminen, Vesa-Matti Loiri, Juha Muje ja muut.
Saisikohan sitä dvd:nä mistään?
Pupunkorvat hörössä oottelen vastaustanne.
Yle on taltioinut Turun kaupunginteatterin Seitsemän veljestä vuonna 1976. Yle shopista taltiointia ei valitettavasti ole saatavissa, mutta vuonna 1939 filmatun elokuvan voi sieltä hankkia.
http://yleshop.yle.fi/PublishedServ...de=8405540
Ylen Elävästä arkistosta voit käydä tutustumassa muutamaan Turun esityksen kohtaukseen:
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s...amp;a=6744
Seitsemän veljestä on käännetty ruotsiksi, tsekiksi, kurdiksi, turkiksi, bulgariaksi, esperantoksi, saksaksi, norjaksi, mariksi, viroksi, ranskaksi, kroatiksi, latviaksi, unkariksi, hollanniksi, espanjaksi, slovakiksi, englanniksi, kiinaksi, venäjäksi, tanskaksi, japaniksi, romaniaksi, puolaksi, ukrainaksi, hepreaksi ja sloveeniksi.
Tarkemmat tiedot löytyvät SKS:n Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 09.11.2009) Mitä siinä "Meisseli-setä niilin hanhet" laulussa oikeesti lauletaan?
Hei
Kurdin kielen sanat menevät näin
Hanê min pê de
Bixwaz hezarî
Pênsedî zêde
Bistîn zêde
Pênsedî zêde Leila, Julma-Leila
ja käännös Helsingin Sanomien kuukausiliitteen mukaan (suom. Majid Hakki):
Leila, Julma-Leila
Hyvä äiti, anna minun naida hänet
Pyydä tuhat kultaa
ja viisi sataa ylimääräistä
Vaadi tuhat kultaa
ja viisi sataa ylimääräistä
Sillä viidellä sadalla voit ostaa Aleppon kaupungin
Vapauta hiuksesi äiti
Avaa palmikkosi
Voi voi rakas, on liian myöhäistä
Olet jo mennyt, kultaseni
Sinut on vaihdettu lammaslaumaan
Ja tältähän se kuulostaa
http://www.youtube.com/watch?v=Lo_edXUlrT8 "suomennetuin sanoin".
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 31.08.2005) Tiedustelisin Irakin valtionlipusta. USA hyökättyä maahan
viestimissä oli uutisointia ja kuvia maan uudesta valtionlipusta. Kuitenkin
sodan jälkeen tähän päivään vanha lippu on edelleen valtion virallinen lippu?
Onko uusi lippu edelleen kehitteillä?
Irakin uuden lipun suunnittelusta ei löytynyt tietoja.
Irakin lipussa on punainen ja musta kaistale ja niiden keskellä valkoinen kaistale, jossa oli kolme vihreää tähteä. Persianlahden sodan aikana 1991 lippuun lisättiin sanat "Allah on suuri" vihreällä arabiankielisellä kirjoituksella.
http://www.odci.gov/cia/publication...-flag.html
Irakin väliaikaishallinto esitteli huhtikuussa 2004 uuden lipun.Se ei herättänyt luottamusta irakilaisten parissa. Lipun sommittelua arvosteltiin ja myös sitä, että lipun hyväksyi juuri Yhdysvaltain nimittämä hallinto.
Väliaikaishallinnon edustajan mukaan lipun kaksi sinistä viivaa kuvaavat Irakin kahta tärkeää jokea, Eufratista ja Tigristä. Keltainen niiden keskellä kuvaa pohjoisen kurdialuetta. Raitojen yläpuolella kohoava puolikuu viittaa islamiin.
Puolikuun vaaleansininen väri olisi ehkä vielä muutettu punaiseen tai kultaan lopullisessa versiossa.
The Washington Post -sanomalehden haastattelemat irakilaiset arvostelivat erityisesti lipun hallitsevaa sinistä väriä, joka heidän mielestään on identtinen Israelin lipun sinisen värin kanssa. "Muiden arabimaiden lippujen värit ovat punainen, vihreä ja musta. Miksi he panivat lippuun nämä värit, jotka ovat samat kuin Israelilla. Miksei kansan mielipidettä kysytty?"
Lähde: Helsingin Sanomat 28.4.2004
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 31.08.2010) Miksi Suomessa liputetaan ruotsalaisuuden päivää?? Liputetaanko Ruotsissa suomalaisuuden päivää??
Ruotsissa ei liputeta suomalaisuuden päivää, kuten ei myöskään kurdilaisuuden päivää, irakilaisuuden päivää tai minkään muun 1960-luvulla ja sen jälkeen sankoin joukoin Ruotsiin muuttaneen vähemmistöryhmän päivää.
Ruotsin kielellä ja ruotsalaisuudella on Suomessa historiallisesti aivan toisenlainen asema kuin suomalaisilla siirtolaisilla Ruotsissa. Suomalaiset ovat siellä vain yksi etninen vähemmistö muiden joukossa. Suomi sen sijaan on kuulunut Ruotsiin satoja vuosia ja ruotsalaisuudella ja ruotsin kielellä on sen jälkeenkin ollut erityisasema Suomessa. Ruotsin kieli on virallinen kieli maassamme, suomen kielellä sen sijaan ei ole virallisen kielen asemaa Ruotsissa.
Ruotsalaisuuden päivää vietetään 6.11.
Päivän taustoista:
http://www.folktinget.fi/suomeksi/r...udenpaiva/
http://oppiminen.yle.fi/ruotsalaisu..._historiaa
Saamelaisten kansallispäivä on muuten 6.2. Romanien kansainvälistä kansallispäivää vietetään 8.4., mutta suomalaisessa kalenterissa heillä ei ole virallista juhlapäivää.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 31.12.2010) Vielä lisäkysymys 'tarjeta' verbiä koskevaan kysymykseen: Onko tiedossa vastaavaa ilmausta kielistä, jotka ovat syntyneet kuumassa ilmastossa, ts. missä kielissä sanotaan omalla erityisellä sanalla 'ei ole hiki'
Tutkin melkoisen määrän Pasilan kirjaston hyllyssä olevia sanakirjoja, mutta mistään kielestä ei löytynyt suomen verbiä ”tarjeta” vastaavaa yhtä ainoaa sanaa. Useat sanakirjat – mm. swahilin ja kurdin – eivät edes sisältäneet hakusanaa ”tarjeta”, ja varsinkaan eksoottisemmista lämpimien maiden kielistä ei edes löytynyt suomen sisältävää sanakirjaa. Selvitystä ei siis kannata luulla mitenkään kattavaksi, ainoastaan jonkinlaiseksi yritykseksi, joka on mahdollinen kirjaston aineistojen perusteella.
Useimmissa hakusanan sisältäneissä oli asia ilmaistu kahdella tai useammalla sanalla, kuten vaikkapa turkissa ja kiinassa. Joissakin vastineeksi annettiin yksi verbi, mutta verbin merkitys oli kuitenkin sävyltään toisenlainen kuin suomen ”tarjeta”: esimerkiksi unkarin ”kibír” annettiin runollisena vastineena sanalle ”tarjeta”, mutta sanan varsinainen merkitys näytti sanakirjan mukaan olevan ’kestää, sietää’, jolloin nimenomaan kylmän kestäminen pitäisi ilmeisesti asiayhteydestä tai ilmaista toisella sanalla. Tosin eipä vastineita tunnu löytyvän juuri kylmempienkään alueiden kielistä, lähinnä kai joistakin viron murteista ja pohjoissaamesta, joissa verbi on samaa sukua kuin suomen ”tarjeta”.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 10.04.2007) Turkissa valta uskonto on islam (99.80%). Löytyykö tälle jotain syytä esim. historiasta tai sijainnista, tai muusta?
Kun turkkilaisia kansoja saapui Anatoliaan 1000-luvun alussa, ne valloittivat maata Bysantilta, joka oli Rooman valtakunnan suora jatke. Bysantissa valtionuskontona oli kristinusko, tarkemmin kreikkalaiskatolisuus. Bysantin valtakunnassa eli myös runsaasti armenialaiskristittyjä, nestoriaaneja, syyrialaiskristittyjä, juutalaisia jne. Turkkilaiset olivat jo saapuessaan omaksuneet islamin.
Turkkilaisten eteneminen kohti länttä ei sinänsä muuttanut kansan uskontoa. Valloittajien etu ei ollut tappaa valloitettuja vaan tehdä heistä veronmaksajia. Hallinto ja armeija olivat muslimien käsissä, tietenkin. Vuosisatojen saatossa osa väestöstä sulautui turkkilaisiin ja luopui identiteetistään, on mahdotonta arvioida tämän väestön osuutta. Osmanien valtakunnassa uskonnollisilla ja kansallisilla vähemmistöillä oli suhteellisen turvalliset olot, ja mm. juutalaisia siirtyi sinne Espanjan inkvisitiota pakoon.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen osmannivaltakunta hajosi ja nykyisen Turkin alueelle syntyi kansallinen tasavalta. Kansallisuusaate oli kyllä jo vahva, ja sodan aikana (1915) Turkin armeija ja hallinto järjesti armenialaisten joukkomurhan ja karkotuksen. Tämän nykyinen Turkin virallinen historia kieltää. 1922 verilöyly Izmirin (Smyrnan) kaupungissa hävitti sekä siellä aiemmin säästyneet armenialaiset että maassa tuhansia vuosia asuneet kreikkalaiset. Istanbulissa verilöyly ja karkotus toteutettiin vuonna 1955, samalla kertaa karkotettiin kreikkalaisten lisäksi muitakin vähemmistöjä kuten armenialaisten rippeitä ja juutalaisia.
Turkissa vahva kansallinen yhtenäistäminen on virallista politiikkaa. Kouluissa opetus on turkin kielellä, muita kieliä tai muuta uskontoa kuin islamia ei tueta. Merkittävin kansallinen vähemmistö, kurdit, on muslimeja, joten uskonnollisesti Turkki on jo saavuttanut lähes täyden yhtenäisyyden.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Turkki...valtakunta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Armeni...ansanmurha
http://de.wikipedia.org/wiki/Griech...iechenland
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 04.09.2008) Onko maa sama asia kuin valtio, vai voiko ne käsittää joskus eri tavalla? Kuinka monta maata/valtiota on maailmassa? Mitkä niistd ovat kiistanalaisia? Onko todennäköistä että niistä jokin pian itsenäistyisi?
Maa ja valtio eivät useinkaan ole sama asia. Valtio on maa, jonka kansainvälispoliittisen itsenäisyyden muut valtiot ovat tunnustaneet. Useimmat itsenäiset valtiot ovat YK:n jäseniä, mutta poikkeuksiakin löytyy. Sveitsi liittyi YK:iin vasta v. 2002, Taiwan taas ei ole jäsen, koska Kiina pitää sitä kapinallisena maakuntanaan, vaikka se tosiasiallisesti on itsenäinen. Jäseniä YK:ssa on 192. Tästä Wikipediassa
http://fi.wikipedia.org/wiki/YK
Ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan, kun ajatellaan vaikkapa Suomen tapausta. Onhan Suomi maana tuhansien vuosien ikäinen, mutta valtion tunnusmerkkejä se alkoi saada vasta autonomian aikana kunnes itsenäistyi v. 1917. Ahvenanmaa on itsehallinnollinen maakunta, jolla on joitakin valtion tunnusmerkkejä kuten kansanedustuslaitos, mutta joka kuuluu Suomen valtioon Kansainliiton v. 1921 tekemän päätöksen nojalla. Saamenmaa taas on jaettu neljän valtion kesken. Samantapainen kohtalo on Kurdistanilla: monikymmenmiljoonainen kansa ei ole saanut muodostettua omaa valtiota, vaan sen alue on jaettu naapurivaltioden kesken.
Tästä päästäänkin jo syntyihin syviin. Maa on alue, jolla asuu yksi kansa. "Kansa" poliittisena käsitteenä on kuitenkin melko nuori; vasta kansallisuusaate eli nationalismi nosti kansan ja kansakunnan keskeiseksi kansainvälispoliittiseksi toimijaksi. Sitä ennen valtio oli hallitsijan eli kuninkaan tai keisarin politiikan välikappale. Menestyksekäs hallitsija liitti valtakuntaansa uusia maita ja kansoja aina tilaisuuden tullen. Ottomaanien imperiumi Lähi-idässä, Itävalta-Unkari Keski-Euroopassa ja Venäjän valtakunta Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa olivat esimerkkejä tästä. Toisessa ääripäässä Italia ja Saksa olivat poliittisesti hajallaan. Kumpikin muodostui kymmenistä ruhtinaskunnista, ennen kuin Garibaldi Italiassa ja Bismarck Saksassa onnistuivat yhdistämään ne.
Yhdysvaltain presidentin Woodrow Wilsonin tavoitteena oli, että kukin kansa saisi muodostaa oman valtion ensimmäisen maailmansodan jälkeen, kun monikansalliset imperiumit hajosivat. Ajatuksena lie ollut, että näin kiistanaiheet loppuisivat. Ikävä kyllä näin ei ollut.
Kiista maan ja valtion suhteesta on ollut suurimpia riidanaiheita 1800-luvun puolivälistä alkaen, eikä se osoita juurikaan laantumisen merkkejä. Tuoreimpana esimerkkinä tästä on tapahtumat Georgiassa: kuuluvatko Abhasia ja Etelä-Ossetia Georgian valtiolle vaikka niiden väestö on venäläismielistä eikä halua kuulua Georgiaan? Venäjä on niiden itsenäisyyden tunnustanut mutta mikään muu maa ei ole.
Jos hyviä puolia etsitään, niin EU on onnistunut rauhoittamaan nationalismin syntysijat Länsi-Euroopassa, jossa käytiin 1900-luvun alkupuolella ihmiskunnan historian tuhoisimmat sodat. Kun nyt "keskus" on rauhoitunut, voi toivoa että "periferia" seuraa esimerkkiä pikku hiljaa. Konflikteja on kuitenkin odotettavissa (ainakin) useiksi kymmeniksi vuosiksi, ennen kuin maan ja valtion suhde on riidelty loppuun. Islannin kaltaiset tapaukset, joissa "maa", "kansa" ja "valtio" osuvat yksiselitteisesti yhteen, ovat harvinaisuuksia.
Risto Karin kuusiosainen "Kaikkein aikojen valtiot" tarjoaa aiheesta kiinnostuneille lisää luettavaa. Sitä on Helmet-verkkokirjaston kautta viljalti saatavilla
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
Kysymykset:
1 -
20 /
21
<<
1
2
>>
Lähetä kysymyksesi
|
|
|
|
|