( 16.07.2007) Kumpi on oikein kirjoitettu: Irakin sota vai Irakin-sota? Talvella kiistelimme asiasta ruotsinopettajani kanssa, emmekä oikein päässeet yhteisymmärrykseen. Kiitosta paljon.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 16.04.2008) nyt minulle on tullut oikosulku oikeakielisyydestä eli mitä kirjoitetaan isolla alkukirjaimella: esim. Ammattikasvatushallitus? Soveltavan kasvatustieteen laitos? kuitenkin on Helsingin yliopisto! entä sitten TEORIAN NIMI: onko Kriittinen teoria (= Frankfurtin koulukunta, Habermas, Adorno jne.)?
mistä lähteestä löytyisi näitä ongelmia, samoin yhdyssanat vähän epäselviä. kiitos!
Nämä, ja paljon muitakin ongelmia ratkeaa Kielenhuollon käsikirjan avulla. Kirja on todellinen perusteos suomen kieliopista, ja se on käytössä useimmissa lukioissa äidinkielen kirjana. Kirjaa löytyy useampana painoksena HelMet-kirjastoista. Tilanteen voit tarkistaa verkkosivulta www.helmet.fi tai käymällä kirjastossa.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 27.04.2007) Kumpi on oikein kirjoittaa, Jukalle vai Jukkalle ?
Mikäli kantasana on Jukka, kirjoitetaan Jukalle.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 21.12.2006) Hei! Pitäisikö verkkopelimaailman Habbo Hotelin taivutus olla kieliopillisesti oikein suomen kielessä "Habbo Hotellin" tai "Habbo Hotel:in"? (www.habbo.fi)
Habbo Hotelin omilla sivuilla käytetään etupäässä taivutusmuotoa Habbo Hotelin, jonkun verran myös muotoa Habbo Hotellin. Tuo ensimmäinen muoto tuntuisi olevan kieliopillisesti oikein, koska Hotel on erisnimi. Taivutusmuoto Habbo Hotel:in ei ole oikein.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 21.08.2008) Miksi käytetään tällaisia kirjoitusmuotoja, kuten "Gorillaz", Antz", Muurahaizet", "Numb3rs", "Num3rot" jne?
Kaikki koululaissukupolvet ovat väännelleet sanoja ja kirjoitusasuja. Se on leikkiä, ja siinä voi käyttää ja kehittää luovuuttaan, eikä siitä sinänsä ole pahaa sanottavana. Ideahan on, että kun rikotaan jokin totuttu muoto, lukijan on pakko keskittyä vähän tarkemmin ymmärtääkseen. Toiselta kantilta kyse on oman porukan erottumisesta, samasta kuin vaatemuodeissa. Kaupallisesti "väärinkirjoitusta" hyödynnetään juuri siksi, että sillä erottaudutaan markkinoilla.
Meillä Suomessa voi lisäksi sanoa, että tässä tuntuu englannin vaikutus. Englanniksi on luontevaa lyhentää kirjoitusta esim. korvaamalla prepositio "for" numerolla 4, koska ne ääntyvät samalla tavalla. Luulen että Amerikasta on peräisin myös tapa korvata e numerolla 3, sehän on melkein kuin E ylösalaisin.
Tämän lisäksi on kyllä toinenkin funktio kirjoittelun vääntelyllä. Kun netissä voi googlaamalla saada selville jonkin sanan esiintymiä, saattaa olla että joku ei haluakaan tätä tietoa levittää. Tyyppiesimerkki tästä on laittomien kopioiden levitys. Jos tiedoston nimessä on elokuvan tai musiikkialbumin nimi, sen saa "poliisi" tai oikeuksien omistaja selville helpommin kuin jos nimeä on väännelty niin ettei mekaaninen haku sitä havaitse. Eroksi riittää parinkin kirjaimen muuttaminen.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 14.10.2008) Jotkut - vanhemmat - ihmiset tuppaavat pistämään konekirjoitetussa
tekstissä kaksi välilyöntiä pisteen jälkeen. Toiset - nuoremmat - eivät.
Näyttäisi siltä että Kielitoimiston nykyohjeen mukaan käytetään vain yhtä
pistettä. Tarkistin itse asiaa kirjahyllyni ääressä. Näytti siltä että
kaikissa ennen vuotta 1959 painetuissa kirjoissa oli kaksi välilyöntiä
pisteen jälkeen. Kaikissa vuoden 1959 jälkeen painetuissa vain yksi.
Vuodelta 1959 löysin pari kirjaa joissa oli eri käytäntö - toisessa yksi ja
toisessa kaksi välilyöntiä. Sain kuulla eräältä vanhemmalta kirjoittajalta
että toisen välilyönnin tarkoitus on ilmoittaa että lause todella päättyi
korostaa lauseen itsenäisyyttä. Eräältä nykykielen opiskelijalta kuulin
että piste on niin vahva välimerkki ettei se kaipaa tyhjää rinnalleen
itseään korostamaan. Mitenkä tämä asia oikein on - yksi vai kaksi
välilyöntiä milloin käytäntö muuttui ja millä perusteilla? Ja miten
tämänkaltaista kielen kehityksen historiaa pääsisi jäljittämään?
Kielikellon numero 2 / 2006 antaa selkeän vastauksen asiaan: tekstinkäsittelyssä pisteen jälkeen tulee yksi välilyönti, kun se päättää virkkeen.
http://www.kielikello.fi/index.php?...p;aid=1675
Kielikello on HelMet-kirjastoissa asiakkaiden käytössä.
1970-luvun konekirjoitusoppaissa neuvottiin vielä käyttämään virkkeen lopettavan pisteen jälkeen kahta välilyöntiä, mutta aiheesta julkaistiin vuonna 1978 standardi, jossa luovuttiin käytännöstä. Standardin SFS 4175 uusin painos on vuodelta 2006:
http://www.sfs.fi/ajankohtaista/tie...64604.html
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 09.02.2010) kirjotetaanko chinchilla suomeksi sinsilla, vai miten? en löytäny kauheen varmaa vastausta netistä.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan voidaan käyttää joko muotoa chinchilla tai sinsilla.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 10.03.2010) Onko ilmaisu "hällä väliä" oikeinkirjoitettuna erikseen vai yhdyssana?
Kiitos etukäteen vastauksesta!
'Hällä väliä' kirjoitetaan erikseen.
Lähde: Kielitoimiston sanakirja. 1. osa : A-K. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 10.08.2010) Hei!
Kirjoitetaanko: Haluan esittää kiitokseni yksityismaatalouden professorille Heikki Haapaselle työni tukemisesta. vai: Haluan esittää kiitokseni yksityismaatalouden professori Heikki Haapaselle työni tukemisesta. Eli tuleeko professori sanaan -LLE -pääte? Vai onko molemmat muodot oikein?
Vastauksesta etukäteen kiittäen.
Hei,
jälkimmäinen muoto "yksityismaatalouden professori Heikki Haapaselle" on oikein.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 03.08.2006) Mikä on nykyään oikein kirjoitettu tervehdys: "tervetuloa" vaiko "terve tuloa"? Aku Ankkahan tunnetusti haluaa ja yrittää käyttää vain oikeaa suomenkieltä. Jo 90-luvun alun Akkareissa on käytetty ko tervehdystä kirjoitettuna erikseen. Koulussa meille opetettiin kirjoittamaan yhteen sanapari - tervetuloa, mutta kuitenkin Akussa käytetään sanoja erikseen. Toisaalta "terve menoa" kirjoittaisin näin, mutta miten on? Onko kieli muuttunut vai onko Sanoman julkaisema tärkeä julkaisu ottanut täysin oman linjan? Olen muutaman ikäiseni äikänmaikan kanssa asiasta riidellyt ja saanut muutaman haasteenkin...
Riita menee puoliksi: molemmat kirjoitustavat ovat mahdollisia, vaikkakin tervetuloa kirjoitetaan useimmiten yhdyssanaksi. Näin neuvoo kielitoimiston verkkosanakirja. Kielikellolehdessä 1/1998 kerrotaan myös, että Kielitoimiston vakiokysymyksiin kuuluu kysymys "miksi Aku Ankka -lehdessä tervetuloa kirjoitetaan aina terve tuloa?”
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 17.08.2006) Kumpi on oikea merkintätapa, 1) vai 2), kun osoitetaan tekstistä olevan osan poissa?
Siis tekstiä lainatessa, kun lähdetekstistä on jätetty osa pois, merkitään tekstin osan puuttuminen:
1) [...]
vai
2) - - (kaksi ajatusviivaa)
Vaihtoehto 2) on oikeampi asiatekstissä.
Asiatyylissä kolmen pisteen sijasta käytetään kahta ajatusviivaa. Uusitussa standardissa Numeroiden ja merkkien kirjoittaminen (SFS 4175) puhutaan ajatusviivasta poiston merkkinä:
"Useiden sanojen jättäminen lainatusta jaksosta osoitetaan kahdella ajatusviivalla, joiden välissä on välilyönti. Loppupiste kirjoitetaan ajatusviivaan kiinni. Tarvittaessa kahdella ajatusviivalla voi osoittaa, että on poistettu kokonainen virke tai useampia virkkeitä tai pitenpikin jakso. Etenkin tällaisissa tapauksissa poistoa osoittavat ajatusviivat merkitään usein hakasulkeisiin."
Lainaus Kielikello-lehdestä 2/2006 (s. 32)
Terho Itkosen Uudessa kielioppaassa poiston merkeistä kerrotaan näin:
"Kolmen pisteen ryhmää käytetään osoittamaan, että virke katkeaa kesken. Joskus kolmella pisteella osoitetaan myös lainattaessa tehtyä poistoa; tavallisempi tässä tehtävässä on kuitenkin ajatusviivapari. Teknisessä ja fysikaalisessa esityksessä kolmea pistettä on alettu käyttämään ääriarvojen välissä. Yleiskielessä tällöin käytetään ajatusviivaa."
Itkonen, Terho: Uusi kieliopas. Tammi, 2000 (s.15)
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/suomi/viivat.html
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 20.08.2007) Hood Canal - Hoodin kanaali
Puget Sound - Pugetinsalmi
Mount Rainier - Rainierin vuori
Käännettäisiinkö nämä näin vai miten?
Kerkko Hakulisen kirjan Maailman paikannimet (1996) mukaan parhaimmat vaihtoehdot olisivat
Hoodin kanaali
Pugetinsalmi
Rainiervuori
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 19.03.2008) sylinterien vai sylintereiden?
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta vastattiin, että molemmat monikon genetiivimuodot käyvät.
Lähde:
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: http://www.kotus.fi/index.phtml
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 24.10.2006) Alleviivataanko pilkku
- käsinkirjoitetussa tekstissä kun lauseet molemmin puolin pilkkua halutaan alleviivata (viivoittimen ja kynän avulla tapahtuva toimenpide)?
- tietokoneella kirjoitettaessa esim. sähköpostikirjeessä tai word-dokumentissa?
- luetteloissa?
nimim. pilikun päälle.
Pahoittelut vastauksen viipymisestä. Halusimme tarkistuttaa vastauksen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimistolla. Toimisto on kovin ruuhkainen lukuisten muiden yhteydenottojen vuoksi emmekä siksi ole voineet vastata aiemmin.
Kielitoimistosta vahvistettiin, että pilkku alleviivataan osana tekstiä. Välimerkit ovat osa ajatusta eikä niitä ole syytä jättää alleviivaamatta. Tämä koskee niin käsin kirjoitettua kuin koneella kirjoitettua tekstiä.
Virkkeen päättävän pisteen voi sen sijaan jättää alleviivaamatta siinä tapauksessa, että sitä edeltävä virke ei ole kokonaisuudessaan alleviivattu. Mikäli koko virke on alleviivattu, sen päättävä pistekin kuuluu alleviivattavaan ajatuskokonaisuuteen.
On suositeltavaa, että web-sivuilla käytetään alleviivauksia ainoastaan linkeissä. Linkkien alleviivaaminen on vakiintunut käytäntö ja siksi muun tekstin alleviivaaminen voi aiheuttaa väärinkäsityksiä.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 12.05.2008) onko oikein kirjoittaa hymiö: "(teksti :))" vai "(teksti :)" jos tahtoo saada hymiön sulkujen sisään?
Selkeitä kielioppisääntöjä ei hymiöistä liene olemassa, joten kielipoliisi ei pidätä sinua vaikka kirjoittaisit kummalla tyylillä tahansa. Hymiöitä käytetään muutenkin melko epävirallisissa yhteyksissä, joten oikeinkirjoituksella ei ole niin suurta merkitystä – lähinnä kai on tärkeintä että vastaanottaja ymmärtää hymiösi merkityksen ja viestisi sävyn oikein.
Itse käytän hymiötä sulkujen sisällä: ”(teksti :))”. Hymiöitähän on olemassa vaikka minkälaisia (ks. esim. http://www.airteg.com/tekstiviestit...irja.html), joten mielestäni olisi erikoista jos sulut alkaisivat, mutta eivät päättyisi lainkaan: esim. ”(teksti :D”.
Jos sulkumerkin käyttö heti hymiön jälkeen tuntuu jostain syystä epäluontevalta, niin voihan aina selvyyden vuoksi näpäyttää yhden välilyönnin hymiön ja sulkumerkin väliin, tähän tyyliin: ”(teksti :) )”.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 14.02.2008) Hän on yksi arvostetuimmista taidemaalareistamme vai hän on arvostetuimpia taidemaalareitamme? Uskoni oikeaan muotoon on alkanut horjua, koska virheellistä muotoa suolletaan joka päivä sanomalehdissä, radiossa ja televisiossa. Vai onko jo annettu periksi ja kumpikin muoto hyväksytään?
Kielitoimiston kirjasto vastasi kysymykseesi seuraavasti:
"Kirjaston kanta on, että kumpikin muoto hyväksytään eikä kumpikaan ole koskaan ollutkaan väärin.
Asiakas voi ottaa yhteyttä Kielitoimiston neuvontapuhelimeen. Kielitoimiston maksuttomassa neuvontapuhelimessa (09) 701 4991 vastataan suomen kielen käyttöä koskeviin kysymyksiin. Neuvontapuhelin on avoinna
maanantaisin ja perjantaisin klo 9-11.30 ja tiistaista torstaihin klo 9-14."
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 07.08.2006) Hei,
Minua jäi erään keskustelun jälkeen vaivaamaan henkilönimen oikea taivutustapa.
Esimerkkinä voin toimia itse, eli Nikke. Onko minun lompakkoni Nikken lompakko vai Niken lompakko? Pelataanko jalkapalloa Nikken vai Niken kanssa?
Itse pyrin välttämään nimen taivuttamista ja pätkimistä, ainakin kirjoitetussa yhteydessä, mutta vastapuoli oli eri mieltä. Onko tähän olemassa jokin sääntö, vai meneekö se siten kuin itsestä parhaalta tuntuu?
Terveisin,
Nikke
Sinun tapauksessasi on kyllä sääntö: kaksoiskonsonantit kk, pp ja tt ovat suomalaisissa nimissä aina astevaihtelussa.
Nikke - Niken, Seppo - Sepon, Matti - Matin. http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kiel...#etun-taiv
Joskus taivuttamiseen ei selkeää sääntöä löydy ja taivuttamisessa noudatetaan nimen haltijan omaa toivomusta. Pirjo Mikkonen on kirjoittanut aiheesta Kielikello-lehdessä (3/2002) artikkelissaan "Pilvin vai Pilven – etunimien ja appellatiivien ristivetoa".
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 14.03.2008) kumpi on oikein, paneeli vai paneli?
MOT-sanakirjaston mukaan paneeli on oikea muoto.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 30.05.2008) Esimieheni korjaa kirjoituksiani omalla tavallaan. Hänen mielestään esim. X-XXX-X 530-02-02 530 metriä. Minun mielestäni em. kirjoitetaan X-XX-X 530-03-03 530 metriä eli kaksi kirjainväliä tuohon eri asioita ilmoittavien numeroiden väliin. Esim. tuotenumero 42848020 222 kpl? Kumpi on oikeassa?
Voi ehkä sanoa että kumpikin on oikeassa, tai väärässä. Varsinaista sääntöä tähän tilanteeseen ei ole, oikeinkirjoitusoppaissa voidaan ongelmaan jollain tasolla viitata. Esim. Sanankäytön pikkujättiläisessä (WG, 1999) neuvotaan, että "Numeroin kirjoitettuja lukuja ei pidä sijoittaa peräkkäin, koska se vaikeuttaa tekstin hahmottamista."
On sinänsä ymmärrettävää että kaksoisvälilyönnillä yrität selkeyttää tekstiä, mutta ei sekään ole ongelmatonta. Kun luin kysymystäsi, en millään tahtonut ymmärtää sitä. Syy oli siinä että minun kuvaruudullani tuo sinun kaksoisvälilyöntisi osui rivinvaihdon kohdalle, jolloin se katosi näkyvistä.
Jos kesken tekstin joutuu kirjoittamaan parikin tuollaista numerosarjaa, on ehkä paras laatia niistä pieni taulukko. Silloin voi välilyönneillä tai tabulaattorilla säädellä sarakkeittain selkeät merkitykset eri numeroille. Siis
X-XXX-X 530-02-02 530 metriä
X-XX-X 530-03-03 540 metriä
ja sitten jatkaa tekstiä ihan nätisti. Ongelma voi syntyä siitä, kun tällaisen taulukon siirtää toiseen näyttötapaan, esim. nyt tämän vastauksen siihen muotoon jossa te kysyjät sen näette ruudulla. Kokeillaan.
Ei onnistunut ihan nappiin, kaksoisvälilyönnit kutistuivat. Ehkä idea kuitenkin on kehiteltävissä.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 22.09.2007) Puhelinnumero merkitään useimmiten nykyään ilman sulkeissa olevaa nollaa, silloinkin kun puhelinnumero ilmoitetaan vain kansainvälisessä muodossa. Esim. +358 40 123 456, sen sijaan että olisi +358 (0)40 123 456. Voisi luulla, että suomalaiselle puhelinnumero jää tällöin epäselväksi, koska nolla puuttuu kokonaan. Kumpi on oikeampi tapa? Saako nollan laittaa mukaan sulkeisiin?
Oikea tapa on jättää nolla ja sulut pois. Kansainvälisen puhelinnumeron merkitsemistapa perustuu Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) telestandardointisektorin suositukseen E.123. Sulkeita saa käyttää vain kotimaisten suuntanumeroiden yhteydessä. Tällöin suluilla ilmaistaan, että numeroita ei tarvitse valita soitettaessa saman numerointialueen sisäisiä puheluja. On selvintä merkitä kotimainen ja kansainvälinen numero erikseen.
http://www.kielikello.fi/arkisto/3_...helin.html
http://www.kielikello.fi/arkisto/2_...helin.html
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|