( 02.09.2010) Missä maissa ja uskontokunnissa on naispappeus?
Koska suurimmassa osassa maailman valtioita on useampia kirkko- ja uskontokuntia, suhtautumisessa naispappeuteen voi yhdenkin valtion sisällä olla suuria eroja: esimerkiksi Suomessa luterilainen kirkko hyväksyy naispappeuden, mutta ortodoksinen kirkko ei. Siksi keskityn nyt enemmän kirkko- ja uskontokuntien näkökulmaan.
Roomalais-katolinen kirkko on virallisesti kieltänyt naispappeuden. Kirkon sisällä on kuitenkin liikkeitä, jotka ajavat naispappeuden hyväksymistä. Vuodesta 2002 lähtien on jopa vihitty katolisia naispappeja, mutta Vatikaani on 2008 julistanut sekä nämä naispapit että heidät vihkineet piispat erotetuksi kirkon yhteydestä. Naiset eivät voi päästä edes pappeja avustavien diakonien asemaan.
Ortodoksisissa kirkoissa naispappeutta ei myöskään hyväksytä. Sen sijaan on vakavasti harkittu, että naiset voisivat päästä pappeja avustaviksi diakoneiksi. Muutamat ortodoksiteologit ovat jopa esittäneet, että kirkon opit eivät periaatteessa estäisi naispappeutta, joskin heidän kantansa ei ole saavuttanut kirkon sisällä vielä yleistä hyväksyntää.
Protestanttiset kirkot kannattavat periaatteessa niin sanottua yleistä pappeutta, jossa jokaisella seurakunnan jäsenellä on mahdollisuus pitää suoraan yhteyttä Jumalaan ilman välikäsiä. Suurimassa osassa protestanttisista kirkoista on seurakunnille vihitty kuitenkin erityisiä johtajia, joiden tehtävänä on esimerkiksi sakramenteista huolehtiminen: näitä johtajia voinemme kutsua papeiksi, joskin nimikäytäntö eri kirkkojen välillä on kirjavaa. Protestanttisissa suuntauksissa naispappeuteen suhtautuminen on hyvin kirjavaa: on sekä naispappeutta kannattavia että sitä vastustavia suuntauksia. Luterilaisista kirkoista vaikkapa pohjoismaiset ja useat yhdysvaltalaiset hyväksyvät naispappeuden, mutta kaikki luterilaiset kirkot eivät suhtaudu asiaan näin positiivisesti: esimerkiksi Latvian luterilainen kirkko ei enää vuoden 1993 jälkeen ole vihkinyt naispappeja. Vielä pahempaa hajanaisuutta naispappeuskysymyksessä esiintyy baptistiseurakunnissa. Anglikaanisissa ja episkopaalisissa kirkoissa naispappeus on melko yleistä, tosin esimerkiksi Walesin anglikaaninen kirkko ei vielä ole hyväksynyt sitä. Pisimpään naispappeuden ovat hyväksyneet metodistit, joiden ensimmäinen naispuolinen pappi vihittiin tehtäväänsä jo 1880.
Mormonien pääsuuntaus Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko ei hyväksy naispappeutta. Sen sijaan toiseksi suurin mormonisuuntaus Kristuksen yhteisö hyväksyy naispappeuden.
Jehovan todistajat katsovat kasteen antavan jokaiselle automaattisesti pappeuden, joten teoriassa he myös sallivat naispappeuden. Käytännössä seurakunnan johtajien pitää olla miehiä. Naisilla ei lisäksi ole oikeutta saarnata seurakunnan edessä kuin hätätilanteessa, kun miehiä ei satu olemaan läsnä: silloinkin naisen täytyy pitää päänsä peitettynä osoittaakseen, että kyse on poikkeustilanteesta.
Islamin keskuudessa on viime aikoina ollut kiistakysymyksenä, voiko nainen toimia imaamina eli johtaa rukoushetkiä. Shiiat ja monet Sunni-koulukunnat myöntävät, että nainen voi johtaa naisten rukoushetkiä, mutta miehien rukousten johtamiseen suhtaudutaan paljon negatiivisemmin. Täysin ennenkuulumatonta naisten imaamius ei kuitenkaan ole: esimerkiksi Kiinassa naisimaameilla on jo ainakin vuosisadan taakse ulottuvat perinteet.
Juutalaisten keskuudessa vain ortodoksijuutalaiset eivät hyväksy naisia rabbeiksi. Ensimmäinen naisrabbi vihittiinkin tehtäväänsä jo 1935.
Jo buddhalaisuuden perustaja Gautama Siddartha salli myös naisille mahdollisuuden liittyä omiin luostariyhteisöihinsä. Osassa buddhalaisuuden levinneisyysaluetta tämä bhikshuni-traditio säilyi, osassa ei, mutta viestintämahdollisuuksien parannuttua bhikshuneita on alkanut ilmaantua yhä laajemmin. Silti esimerkiksi Thaimaan buddhalaiset eivät ole vielä täysin hyväksyneet bhikshuneja.
Hindulaisuudessa papit ovat olleet perinteisesti miehiä. Periaatteessa naispapeista kuitenkin kirjoitetaan jo Vedoissa eikä pyhissä kirjoituksissa suoranaisesti kielletä naisten ryhtymistä paperiksi. Hindulaisten naispappien määrä onkin selvästi lisääntymässä, kun taas miehiä papin virka ei enää juuri houkuttele.
Japanissa oli perinteisesti ollut naispappeja, mutta 1871 shintolaisuuden tultua valtionuskonnoksi naispappeus kiellettiin. Toisen maailmansodan jälkeen valtion hallitsema shintolaisuus romahti ja naispappeus sallittiin jälleen 1948.
Taolaiset papit voivat olla mitä sukupuolta tahansa, tosin useimmat ovat tällä hetkellä miehiä.
Wicca-perinteessä naispappeus on jopa yleisempää kuin miespappeus.
Yleistä aiheesta:
http://www.religioustolerance.org/femclrgy.htm
http://en.wikipedia.org/wiki/Ordination_of_women
Katolisista naispapeista:
http://www.romancatholicwomenpriest.../index.php
Ortodoksiteologien mielipiteitä naispappeudesta:
http://members.iinet.net.au/~mmjour...iests.html
Erilaisia kantoja naispappeuteen protestanttisissa kirkoissa:
http://prophetess.lstc.edu/~rklein/.../weber.pdf
http://www.lifeoftheworld.com/belie...awomen.php
http://www.baptistpillar.com/bd0146.htm
http://baptist-church.suite101.com/...as_deacons
http://www.forwardinfaith.com/artma...e_65.shtml
http://archives.umc.org/interior.asp?mid=1090
Mormonit ja naispappeus:
http://mormonmatters.org/2010/08/17...faq-women/
http://www.mormontimes.com/article/...%20history
Näkökulmia naisimaameihin:
http://www.islamonline.net/servlet/...5119310006
http://www.icbh.org/topics/femaleimam1.htm
http://www.npr.org/templates/story/...=128628514
Naisrabbien historiaa:
http://www.jewishvirtuallibrary.org...rabbi.html
Buddhalaiset bhikshunit:
http://www.thubtenchodron.org/Buddh...ation.html
Hindulaisista naispapeista:
http://www.hinduwisdom.info/Women_i....htm#Women as Purohita - priests
http://www.womensenews.org/story/08...du-priests
http://ipsnews.net/news.asp?idnews=49389
http://pluralism.org/news/view/19920
http://www.hinduismtoday.com/module...temid=1542
Taolaisista papeista:
http://www.patheos.com/Library/Taoi...lergy.html
Shintolaisista naispapeista:
http://ampontan.wordpress.com/2010/...of-shinto/
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 02.09.2010) Minua kiinnostaisi tietää onko shintolaisuudesta tehty dokumentteja, ja jos on, niin minkä nimisiä dokumentteja aiheesta on tehty?
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 02.09.2010) Mikäli ravintolan käytäntönä on olla vastaanottamatta suuria seteleitä (100, 200 tai 500 euroa), onko olemassa lakia että siitä pitäisi olla jokin kyltti tai muu maininta ENNEN kuin ruoka on syötynä tai pikaruokalassa ladottuna tiskiin? Onko moinen käytäntö yleensäkään laillinen - eikö rahan kuin rahan pitäisi kelvata jos vain myyjällä riittää vaihtorahaa ja lappu ei ole väärennös?
Varmasti ikävää joutua kinastelemaan tuollaisesta asiasta siinä vaiheessa, kun lankkupihvi sulaa vatsassa hyvää vauhtia.
Otin yhteyttä MaRan eli Matkailu- ja Ravintolapalvelut ry:n lakimieheen, joka kertoi, että maksuvälineen valinta ja hyväksyminen kyllä kuuluvat ravintoloiden sopimusvapauden piiriin. Ravintola voi siten päättää olla ottamasta vastaan esimerkiksi 100 euron tai tätä suurempia seteleitä.
Mahdollisesta rajoituksesta on kuitenkin ilmoitettava asiakkaille selkeästi ja näkyvästi.
MaRa ry
http://www.mara.fi/?file=2
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 02.09.2010) Montako pistettä Voitto Helsten teki Suomelle Suomi-Ruotsi maaotteluissa urallaan?
Voitto Hellstenin (1932-1998) osallistui yhdeksään miesten maaotteluun Ruotsia vastaan vuosina 1951-1960 (vuonna 1952 ottelua ei järjestetty, luultavasti olympialaisten vuoksi), juoksi niissä 30 kertaa (kaikki viisi pikamatkaa 1955-1956) ja saavutti 19 henkilökohtaisessa kilpailussa 12 voittoa.
Tilasto
100 m: 4 voittoa, 1 toinen sija = 33 pistettä
200 m: 3 voittoa, 3 toista sijaa, 1 neljäs sija = 39 pistettä
400 m: 5 voittoa, 1 toinen sija, 1 kolmas sija = 44 pistettä
Yhteensä henkilökohtaisia pisteitä 116
Viestit:
4 x 100 m: 1 voitto, 3 toista sijaa
4 x 400 m: 7 voittoa
Taulukko Hellstenin maaotteluista teoksessa
Hannus, Matti
Yleisurheilun tuhat tähteä. - WSOY, 1983
http://www.tilastopaja.org/db/fi/at...p?ID=12465
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 02.09.2010) Onko mitään lakia siitä, pitääkö aikuisen voida saada tilata ravintolassa lasten listalta annos? Monissa ravintoloissa on mainittu, että lista on tarkoitettu alle 12-vuotiaille.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 02.09.2010) Muutama vuosi sitten eräs suomalainen tietokirjailija kirjoitti kirjan laulujen sanoituksissa olevista käännöskukkasista ja epäselvyyksistä. Kirjassa mainitaan erityisesti Virve "Vicky" Rostin Kun Chicago kuoli -laulun sanat, jossa kuulee laulettavan: "...moniveri työstä vaikenee...". Olisin tiedustellut, mikä on tämän kyseisen kirjan nimi?
Tarkoitakohan näitä Antti Isokankaan kirjoiksi kokoamia väärin kuultuja laulunsanoja. Isokangas esitteli väärin kuultuja tekstinpätkiä Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä 1996 ja sai valtavasti palautetta. Lukijoiden lähettämistä virhetulkinnoista kerätyt viestit julkaistiin teoksessa Villejä rubiineja: väärin kuultuja laulunsanoja (Nemo, 1999). Hauskoja esimerkkejä löytyy sekä suomenkielisistä että englanninkielisistä kappaleista.
Kysyjän mainitsema Virve Rostin biisi on tosiaan yksi eniten pieleen tulkituista. Kirja sai pian jatko-osan Minä suojelen sinua taiteelta : lisää väärin kuultuja laulunsanoja (Nemo, 2000). Molemmista teoksista koottu juhlapainos julkaistiin viime vuonna. Kaikkia näitä on lainattavissa HelMet-kirjastoissa.
Englanninkielisellä kielialueella tämä väärin kuuleminen on saanut termin mondegreen. Ilmiölle omistettuja sivuja löytyy verkosta runsaasti.
http://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A...aulunsanat
http://en.wikipedia.org/wiki/Mondegreen
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 02.09.2010) Joillakin ihmisillä on tietokoneessaan ominaisuus että he saavat tiedon kun heille tulee sähköpostia.Kone ilmoittaa siitä jotenkin.Miten hommatoimii.Kysyy vanhempi henkilö joka ei tunne tietokoneita.
Ominaisuus sisältyy moniin sähköpostiohjelmiin, esimerkiksi Office 2007 Outlookissa valitse Työkalut -> Asetukset -> Sähköposti -> Sähköpostin asetukset -> Sähköpostin lisäasetukset -> Työpöytäilmoituksen asetukset.
On saatavilla myös ilmaisia apuohjelmia, jotka voi asentaa ilmoittamaan useille sähköpostitileille saapuneista uusista viesteistä. Esimerkiksi Pop Peeper -ohjelma on hyvin mukautuvainen ja sen voi halutessaan säätää vilkuttamaan näppäimistön merkkivaloja tai antamaan merkkiääniä.
http://www.poppeeper.com/
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 02.09.2010) Sota-aikana vuonna 1941 Kaj Franck oli työsuhteessa Stockmann Orno Metallitehtaassa. Kuinka kauan pesti kesti, kun en ole mistään löytänyt tästä ajasta mitään muuta mainintaa? Kuitenkin tieto on luettavissa Gunnar Westerlin YLI SEITSÄMÄNKYMMENTÄ VUOTTA VALAISTUSHISTORIAA
ISBN 952-90-4920-X , mutta ei ole tarkempaa tietoa, mitä hän siellä teki? Sillä olihan hän jo silloin 30-vuotias.
Taidetakomo Orno aloitti toimintansa Helsingissä 1921. Merkittäväksi valaisinvalmistajaksi kehittynyt yritys muutti Keravalle 1939 ja siirtyi Stockmannin omistukseen 1940. Tehdas lopetettiin vuonna 2000. Yritykselle suunnittelivat valaisimia monet aikansa merkittävät muotoilijat.
Kaj Franck (9.11.1911-26.09.1989) oli tunnettu ja kansainvälisesti palkittu muotoilija. Varsinaisen maineensa hän loi lasi- ja keramiikkasuunnittelun alalla. Uransa alussa Franck suunnitteli myös painokankaita ja sisustustekstiilejä. Hän ehti työskennellä pitkään myös opettajana Taideteollisessa korkekoulussa ja sai vuonna 1972 professorin arvonimen.
Kaj Franckin elämästä ja urasta kertovassa teoksessa Kaj Franck: muotoilija (WSOY, 1992) luetteloidaan hänen työtehtäviään näin.
Luettelopiirtäjä, Taito Oy 1933.
Luettelopiirtäjä, Riihimäen lasi Oy 1934.
Näyteikkunasomistaja ja sisustussuunnittelija, Te-Ma Oy 1934-1938.
Painokangassuunnittelua, Yhtyneet Villatehtaat, Hyvinkää 1938-1939 ja Helsingin Taidevärjäämö 1940-1945.
Suunnittelija 1945-1961 ja mallisuunnitteluosaston johtaja, Arabia Oy 1946-1961.
Suunnittelija 1950-1976 ja taiteellinen johtaja, Nuutajärven lasi 1951-1976.
Tuntiopettaja 1945-1960 sekä yliopettaja jataiteellinen johtaja, Taideteollinen oppilaitos 1960-1968.
Silikaattiryhmän taiteellinen johtaja, Wärtsilä-yhtymä 1968-1973.
Valtion taiteilijaprofessori 1973-1978.
Mitään mainintaa työskententelystä Ornon leivissä ei em. teoksesta, eikä muistakaan vastaajan lähteistä löydy. Gunnar Westerlinin kirjaa ei ollut HelMet-kirjastoista saatavissa. Franckin sotavuosista kertoo vielä Suomen kansallisbiografian Kaj Franck-artikkeli, että talvi- ja jatkosodan vuosina suunnittelutyö jäi muutenkin vähäiseksi, sillä elokuussa 1939 hänet kutsuttiin asepalvelukseen ja liki viisi vuotta kului Suomenlinnan rannikkotykistössä. Painokankaita hän kuitenkin kykeni kaikesta päätellen jonkin verran tänäkin aikana suunnittelemaan.
Keravan museossa on Stockmann-Orno kokoelma. Sieltä voisi mahdollisesti saada lisätietoa.
http://www.asunto2010.fi/hankkeet/22/167/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaj_Franck
Kaj Franck: muotoilija (WSOY, 1992)
Suomen kansallisbiografia.3 : (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2004)
http://www.lifeinkerava.fi/museo
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 02.09.2010) "Kunnen tullut vänkäriksi" laulaa Jaakko Teppo hienossa Hilma ja Onni-kappaleessaan. Mikä on tuon savonmurteen vänkäri-sanan yleiskielinen vastine?
Tiedustelin asiaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen murrearkistosta. Sieltä kerrottiin, että sana ”vänkäri” tunnetaan laajasti suomen murteissa lukuun ottamatta lounaismurteita. Etelä- ja Pohjois-Savossa sillä on merkitykset ’(tukinajajan, auton tms.) apumies’ ja ’tukkien, kivien tms. siirtelyssä käytettävä koukku, tukkihaka’. Eiköhän siis laulussa ”vänkärillä” tarkoiteta yksinkertaisesti apumiestä, jollaiseksi päähenkilö ei tullut, kun Hilma mätti lietettä luukun läpi.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 02.09.2010) Lipsahti keskusteluun tuo kysymys. Siis piti kysyä: "Ketkä sisarukset, sisko ja veli sijoittuivat mitaleille Vancouverin olympialaisissa 2010?"
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 02.09.2010) Hei!
Olisiko mistään mahdollista löytää laseja, jotka kääntävät katseen kokonaan väärinpäin?
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 02.09.2010) Mistä netistä löytyisi jalkapallon mm kisojen slovenia englanti peli (23.6.2010) englanniksi selostettuna???
Ikävä kyllä emme löytäneet sivustoa, josta kyseinen matsi löytyisi kokonaisuudessaan. Moni netti-tv lähetti kaikki MM-kisojen ottelut suorina englanniksi selostettuina, mutta heillä ei näytä olevan varastossa lähetyksiä. Netti-tv:n ongelma on myös se, että käyttöoikeus on niissä yleensä rajattu vain jonkin tietyn valtion sisälle. Keskustelufoorumien ja omien tutkimustemme mukaan paras paikka katsella menneitä jalkapallo-otteluita on Youtube. Pikaisella silmäyksellä sieltä löytyy useita klippejä, mutta ei kuitenkaan kokonaista ottelua.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 02.09.2010) Epäilen, että vanhana ostamani Aalto-kirjoituspöydän linoleum-pinta on käsitelty väärin. Se kiiltää kuin lakattuna ja on vahvan sininen. Pinta on käsitelty kaiketi siksi, että alkuperäinen lino oli tahriintunut. Vierastan kiiltävää pintaa. Minusta linon tulee hohtaa mattana. Ja mahtaako vahva sininen värikään olla oikea Aalto-sävy? Pöytä luultavasti 40-50-luvulta, malliltaan siro, jonka takia sen ostin. Muuten valkoinen. - Samalla tiedustelen hyvää hoito-ohjetta Artekin linopintaiselle (,usta) ruokapöydälle.
Myin pari vuotta sitten Aallon Artekille suunnitteleman linoleum-pintaisen ruokapöydän. Vanhempani olivat hankkineet pöydän joskus kuusikymmentäluvulla eikä sitä ollut miloinkaan kunnostettu hankinnan jälkeen. Linoleum oli alkuperäisessä kunnossa eli mattapintainen.
Väristä on vaikea sanoa näkemättä mitään. Myymäni pöytä oli sininen, mutta ei mikään yönsininen vaan oikeastaan petrooliin vivahtava.
Linoleum-huonekalujen hoito-ohje löytyy sivulta 16 tästä oppaasta:
Huonekalujen hoito-ohjeet (Puusepänteollisuuden Liitto ry, Huonekalujaosto)
http://www.pedro.fi/common/upload/H...ohjeet.pdf
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 02.09.2010) Mitkä tekijät vaikuttavat mokkula-internetin nopeuteen?
Joskus keskellä päivää omassa kaupunginosassaan voi
saada tosi hyviä nopeuksia, mutta toisaalta vaikka keskellä
yötä jolloin käyttäjiä tuskin on paljoa, nopeudet voivat olla surkeita.
Kun nopeus on "hyvä", liikkuuko radioaallot silloin jotenkin
paremmin ja virheettömämmin vai onko silloin käytössä vaikkapa
enemmän rinnakkaisia taajuuksia tms. Ennenvanhaan gsm-
tukiasemat olivat runkoverkossa kiinni tavallisilla adsl-yhteyksillä.
Miten lie nykyisin?
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 02.09.2010) "Voi juusto ja viikset"; Tuollainen sanonta oli joko jossain lastenohjelmassa tai lasten kirjassa. Tuo on varmaan jostain 1998-2002 ajalta. Olisi hienoa saada selville mihin tuo sitten lopulta liittyi. Jos se oli kirja, niin siinä oli tarinan seassa pieniä kuvia tehostamassa teksti. Kiitos etukäteen
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 02.09.2010) Haluaisin kysyä kun pelaa piljardissa kasia ja lyön aloituslynnistä yhdelläkertaa yksi- ja kaksivärisen pussiin, saanko valita itse värin vai onko edelleen väri vapaa ja lyöntivuoro siirtyy toiselle?
Hei
Kasipallossa aloituslyönnissä pussitetut pallot
eivät vielä määrää kummat pallot aloituslyöjällä
on. Eli jos saat aloituslyönnissä sekä yksivärisen että
kaksivärisen pallon pussiin vuoro pysyy sinulla ja väri on vapaa. Seuraava virheetön lyönti jossa pallo saadaan pussiin määrää pelaajan pallojen värin.
Lisää tietoja osoitteessa:
http://www.sbil.fi/published_files/dbf896.pdf
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 02.09.2010) Pitääkö sellainen väite paikkansa, että maan pinnalla oleva kvartsi varaisi itseensä muutakin kuin auringon antamaa lämpöä ja että kvartsia lämmitettäessä esim sähkölieden levyllä, siitä vapautuisi energiaa valon muodossa?
Mainitsemastasi kvartsiin liittyvästä ilmiöstä ei löytynyt mainintoja mistään lähteistä. Sen sijaan kvartsin erikoisiin ominaisuuksiin kuuluu pietsosähköinen ilmiö, jota hyödynnetään mm. kvartsikelloissa. Pietsosähköilmiö on aineen ominaisuus, jossa se polaroituu sähköisesti. Kiteen vastakkaisten pintojen välille muodostuu sähköinen jännite kun kiteeseen vaikuttaa mekaaninen jännitys. Tällä voidaan muodostaa mekaanista värähtelyä kytkemällä pietsosähköiseen materiaaliin vaihtojännite.
Lisätietoa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kvartsi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pietso...ilmi%C3%B6
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 02.09.2010) Moi! Olemme matkustamassa Kreikkaan 14 ja 16 vuotiaitten poikien kanssa syyskuussa ja olemme hommaamassa aikuisille passia viideksi vuodeksi,mutta pitääkö pojille olla omat passit sinne?
Terve!
Pojilla pitää olla Kreikkaan matkatessa virallinen matkustusasiakirja. Koska Kreikka on Schengen-maa, matkustusasiakirjaksi kelpaa passin lisäksi myös poliisin myöntämä henkilökortti. Jompi kumpi näistä siis molemmille pojille mukaan. Aiemmin alle 15-vuotiaan lapsen saattoi merkitä huoltajan passiin, mutta nykyisin lapsella tulee olla oma matkustusasiakirja.
Hauskaa matkaa!
Lähteet:
http://formin.finland.fi/public/def...ture=fi-FI
http://www.finland.pl/public/defaul...isen_passi
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 02.09.2010) Milloin päätettiin yhtenäistää kardinaali/lateraalijärjestelmä maailmanlaajuiseksi? Missä ja miksi päätettiin että huippumerkit olivat ensin yksinkertaisemmat ja nyt ovat ne mitkä ovat ja kui ja miks varten?
Pahoittelen vastauksen viipymistä.
Vielä 1976 oli maailman merillä kolmekymmentä eri merimerkkijärjestelmää, joista monet olivat merkitykseltään ristiriidassa toistensa kanssa.
Lopullinen päätös merimerkkijärjestelmien muuttamisesta tehtiin Pariisissa niinkin myöhään kuin joulukuussa 1980. IALA Maritime Buoyage System- säännöt pyrkivät ensimmäistä kertaa auttamaan minkä tahansa maailman valtion merenkulkijaa määrittelemään sijaintinsa ja välttämään sekavien merimerkkien aiheuttamat vaarat. Säännöstön aikaansaaminen oli tärkeä saavutus, sillä sen avulla säästyy ihmishenkiä ja omaisuutta. Säännöstön aikaansaamista jouduttivat vuonna 1971 sattuneet lukuisat tuhoisat haverit Doverin salmessa. Ennen IALA Maritime Buoyage System- säännöstön kehittämistä vuonna 1976 luotiin järjestelmä A (punainen valo laivan vasemmalla puolella), johon kuuluivat kardinaali-ja lateraalimerimerkit. Järjestelmä A otettiin käyttöön seuraavana vuonna ja sen piiriin kuuluivat Eurooppa, Australia, Uusi Seelanti, Persianlahti ja joitakin Aasian maita. Järjestelmä B (punainen valo laivan oikealla puolella) luotiin 1980 ja siihen kuuluivat Pohjois-ja Etelä-Amerikka, Japani. Korea ja Filippiinit. En löytänyt mainintaa siitä, että huippumerkit olisivat olleet aluksi yksinkertaisemmat. Ne on ilmeisesti kertaheitolla muutettu nykyisenlaisiksi. Huippumerkkien lukuisuuden vuoksi annan linkin niiden kuviin.
http://www.nga.mil/MSISiteContent/S.../Sec_Q.pdf
Toivon että sait vastauksen kysymykseesi.
http://www.iala-aism.org/web/pages/...BS1to3.pdf
http://www.nauticalissues.com/en/iala.html
http://www.towage-salvage.com/files/IALA.pdf
http://www.erikdeman.de/html/sail023f.htm
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 02.09.2010) Miten voin palauttaa kauppaan kevytmuovipullojen kennolevyt? Menevätkö ne sinne samaan aukkoon, johon korit työnnetään? Maksetaanko niistä pantteja?
Suomen palautuspakkaus Oy:stä (PALPAsta) kerrottiin, että kennolevyjä ei ole edes tarkoitettu asiakkaille mukaan annettaviksi. Jos tällaisen kennolevyn on kuitenkin kaupasta mukaansa saanut, tulisi se palauttaa hankintapaikkaansa - ei kuitenkaan palautusautomaattiin vaan henkilökunnalle, sillä palautusautomaatti ei tunnista kennoja. Jos tällaisesta kennosta on pantin maksunut, täytyy pantti luonnollisesti saada takaisin palautettaessa.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|