( 08.02.2010) Mikä olisi paras ilmainen flv player mäkille? (MacBook Pro)
Suosittu ja ilmainen multimediasoitin on VLC, josta löytyy myös Mac OsX versio. Ohjelman pitäisi tukea myös FLV-formaattia.
Ohjelman kotisivut löytyvät osoitteesta http://www.videolan.org/
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 08.02.2010) Moi!
Katselin pienenä paljon "Rai Luolapoika" - nimistä animaatiosarjaa. Sarjassa on aivan uskomattoman tunnelmallinen tunnusmusiikki. Mistä voisin saada kappaleen hankittua itselleni?
Kyseinen kappale on ilmeisesti "Genshi Shonen Ryuu ga iku" by Ichirou Mizuki.
Mistään en ole vielä löytänyt levyä joka sisältäisi kyseisen kappaleen. Kappale on kuunneltavissa osittain esim. täältä:
http://www.youtube.com/watch?v=QyxR...re=related
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 08.02.2010) Hei! Minkähän vuoksi kansallismuseon ratikkapysäkin pysäkkiopasteessa lukee "kriminaaliklubi"? Liittyykö se siihen oikislaisten "kerhoon"?
Heipä hei!
Kyse on tosiaan oikeustieteellisen tiedekunnan Kriminaaliklubin tempauksesta. Helsingin Sanomissa 9.1.2010 julkaistiin artikkeli, jossa eräs kerhon jäsen kertoi, että tarra oli laitettu pysäkin kylttiin jo lokakuussa 2009 vuosijuhlien aikaan. Kyseessä on pidempiaikainen perinne, jonka tarkoituksena on ohjata vuosijuhliin tulijat jäämään oikealla pysäkillä. Teko ei taida oikein olla luvallinen, mutta ilmeisesti siitä ei ole sen suurempaa kohua noussut.
Osoitteesta http://ppo.osakunta.fi/node/16 käy ilmi, että Kriminaaliklubin käyttämät tilat sijaitsevat tosiaan aivan Kansallismuseon vieressä.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 08.02.2010) Taas yksi ihmetyksen aihe, vaikka en ole minnekään nettisähköpostia minnekään jakanut. Niin joku pyytää katsomaan facebook profiiliansa.
Mistä sen sähköpostiosoitteen saa selville.
Käy katsomassa Facebook-profiiliani...
Kuka N. N.?
Sähköpostiosoitteesi on ollut julkisesti esillä, joten sitä kautta se on voinut joutua jonkun tiedoksi. Huomaat asian, kun laitat Googleen hakusanaksi sähköpostiosoitteesi @-merkkiä edeltävän osan.
Facebookissa asetuksista riippuu, kuka voi nähdä mitäkin tietoja profiilistasi. Asetuksista ja sen yksityisyysasetuksista kannattaa varmistaa, ettei vain oma sähköpostiosoite ole kenen tahansa nähtävillä. Asetuksista myös riippuu, voiko kuka tahansa Facebookin käyttäjä lähettää sinulle viestejä Facebookin viestijärjestelmän kautta. Silloin saattaa viestejä saadakin kummallisilta tyypeiltä. Lienee syytä myös varoa antamasta käyttöoikeuksia arveluttaviin sovelluksiin, koska nekin voivat päästä käsiksi yksityisiin tietoihin.
Facebookissa liikkuu monenlaista säätäjää. Jotkut saattavat lisätä kaveriksi täysin tuntemattomia ihmisiä tai lähetellä epämääräisiä viestejä. Lienee paras hylätä epäilyttävät kaveripyynnöt ja jättää omituiset viestit huomiotta. Kunhan yksityisyysasetukset säätää riittävän vahvoiksi, sen pitäisi auttaa ainakin tavallisia häiriköitä vastaan.
Yksityishenkilöistä emme voi antaa tietoja, mutta voit toki itse koettaa katsoa, mitä vaikkapa Google tietäisi kertoa mainitsemastasi henkilöstä.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 08.02.2010) Onko olemassa ohjelmaa, joka osaa tiettyyn aikaan kirjautua sisään ja loggautua pois joltain ks. nettisivustolta? Mielellään vielä ilmainen?
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 08.02.2010) Höyryääkö 80 asteinen vesi?
Erotellaanpa ensin höyrystyminen ja kiehuminen. Höyrystymistä tapahtuu veden tai muun nesteen pinnalla esimerkiksi Auringon lämmittäessä sitä. Höyrystymistä voi sattua, vaikka vesimassan keskilämpötila olisi alhainenkin - vaikka sen 80 C.
Kiehumisessa taas on kyse veden tai muun nesteen kaasuuntumisesta joka kohdassa. Nesteen kiehumispiste riippuu paineesta. Esimerkiksi vuoristossa, jossa ilmanpaine on huomattavasti tavallista matalampi, vesi porisee paljon normaalia alemmissa lämpötiloissa. Vastaavasti korkeampipaineisessa ympäristössä vesi vaatisi enemmän lämpöä kiehumiseensa. Käytännössä vesi siis voisi jopa kiehua 80 asteessa, kunhan paine on normaalia alhaisempi.
Asiaa kiehumisesta:
http://www.phys.unsw.edu.au/~jw/boiling.html
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 08.02.2010) enontekiöllä pohjois-suomessa on suden metsästys käynnissä. siitä kysyisinkin että onko todellakin luvallista pyytää niitä susia moottorikelkalla??
Sillä moottorikelkoilla niitä siellä jahdataan ja on ilmeisesti jahdettu jo koko talvi.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 08.02.2010) Edesmennyt isäni kertoi sota-aikaisen (ilmeisesti jatkosodan) joukko-osastonsa papereiden tuhoutuneen pommitetun junan mukana. Löytyykö arkistoista tietoa kuinka monen yksikön tiedoille kävi sodan melskeissä näin?
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 08.02.2010) Miksi puvuntakissa on hihansuussa nappeja rivissä? Joskus kuullut että Napoleoni on sillälailla yrittänyt, ettei nenää pyyhkäistäisi hihansuuhun. Mahtaako pitää paikkansa?
Tuo on yksi vastaus. Tarinan mukaan jäisen talven keskelle joutuneet sotilaat pyyhkivät nenänsä hihansuihin. Napoleon siistinä miehenä ompelutti metallinapit estämään pyyhkimistä.
Muitakin selityksiä on. 1700-luvulle asti miehillä oli valkoinen aluspaita, joka ei saanut näkyä takin alta. Rokokoo-aikakaudella tulivat muotiin kaulusröyhelöt ja takin hihansuista rönsyävät röyhelöt. Röyhelöt olivat irtomansetissa, jotka saatiin kätevästi kiinnitettyä hihansuun nappiin. Hihansuuhun oli tehty viilto, joka suljettiin napilla.
Kolmas selitys liittyy 1800-luvun teollistumiseen ja ns. valkokauluköyhälistöön, konttorityöntekijöihin. Valkoinen paita erotti sisätyöntekijät duunarista. Varattomat konttoristit eivät halunneet sotkea räätälöityä takkiaan musteeseen, joten takin hihansuihin alettiin tehdä kolmen napin halkiot, jotta hihat voitiin kääriä ylös kirjoittaessa. Takkia ei sopinut ottaa pois, konttorit olivat sitä paitsi jääkylmiä.
Nämä tiedot löytyivät Hesarin Torsti tietää -palstalta
HS - Sunnuntai - 10.12.2000 -
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 08.02.2010) minulla on sellainen perintötaulu kun hyvin tunnettu hyökkäys ,mut sen on tehnyt l.nykänen veistämällä vuonna 1942 ,kun ei löydy mitään tietoo on kyllä mun mielestä aika tyylikkäästi tehty ,vai onko vain jonkun sotaaikana tekemä,haluaisin tietoa.
Laajoista kyselyistä ja tutkimuksista huolimatta ei iGS valitettavasti löytänyt mitään tietoa ko. teoksesta. Ehkäpä joku tätä palstaa seuraavista osaisi antaa osviittaa?
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 08.02.2010) kuluuko ikkunalasi kun siitä katsoo läpi paljon?Onko hiukan ohuempi vaikka 100 vuoden katselun jälkeen?
Mietitäänpä hetkinen, mikä katsomisessa saattaisi kuluttaa lasia. Pelkkä silmän läsnäolo samassa huoneessa tuskin lasia kuluttaisi. Entäpä valonsäteet? Valonsäteitähän tarvitaan katselemiseen ja ne myös kulkevat lasin läpi: kenties lasin läpi silmään tulevat valonsäteet voisivat jotenkin kuluttaa lasin puhki. Mutta ei, lasin läpi kulkeva näkyvä valo ei edes ole tekemisissä lasin kanssa: jos valonsäde vuorovaikuttaisi lasin elektroniverhon kanssa, se joko heijastuisi siitä pois, imeytyisi siihen tai sitten muuttuisi lämmöksi. Vaikuttaisi siis siltä, ettei katselemisella ole mitään tekemistä lasin kulumisen kanssa.
Lasiesineissä ei sitä paitsi ole havaittu huomattavaa kulumista. Tähtitieteilijät pystyvät edelleen käyttämään vanhoja kaukoputkia, vaikka niiden linssien läpi on katseltu vaikka kuinka kauan. Vastaavasti antiikin Rooman ajoilta säilyneet lasiesineet ovat edelleen käyttökelpoisia. Samat empiiriset todisteet muuten puhuvat myös sitä vanhaa myyttiä vastaan, että lasi valuisi - tai ainakin lasin huomattavaan valumiseen kuluisi pitempi aika kuin koko tähänastinen inhimillinen historia.
Lähteitä lasin valumisesta:
http://math.ucr.edu/home/baez/physi...glass.html
http://www.abc.net.au/science/k2/ho...s95602.htm
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 08.02.2010) Saako tietokoneen virtalähteen katkaisimia (verkkovirran)ostaa erikseen ja pystyykö niitä yleensä vaihtamaan virtalähteisiin?
Terveisin aloitteleva tietokoneihminen.
Kyllähän elektroniikkaliikkeistä monenlaisia kytkimiä löytyy ja ehkä sellaisen saisi virtalähteeseen vaihdettuakin, mutta operaatioon olisi hyvä löytää sähköalan ammattilainen tai ainakin kokenut juotostaitoinen harrastaja. Tietokoneen virtalähde toimii verkkojännitteellä, se sisältää tehokkaita kondensaattoreita eikä sitä ole tarkoitettu käyttäjän avattavaksi - sähköiskun vaaran lisäksi riskinä on koneen muiden komponenttien rikkoutuminen. Vioittuneen virtalähteen tilalle on suositeltavaa hankkia tietokoneliikkeestä uusi.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 08.02.2010) SIM-kortista. Itselläni on puhelimessa alkuperäinen SIM-kortti, ties kuinka vanha, toistakymmentä vuotta kuitenkin ja luulen että näin on suurimmalla osalla ihmisiä yleensäkin. Kuinka kauan noiten korttien on ajateltu kestävän ja entäs sitten kun ne hajoavat, kaikki tieto menetetään samantien, eihän kukaan nykyään muista muitten numeroita, omansa juuri ja juuri. Voiko tuon kortin vaihtaa katastrofia ennakoiden operaattorin luona jo ennakkoon niin että tiedot kopioidaan uuteen korttiin ja taas pärjätään 10 vuotta? Ja mitä tällainen palvelu mahtaa makssa?
Kyllä tiedot voi kopioida maksusta toiselle kortille. Käänny oman operaattorisi puoleen.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 08.02.2010) Hyvä Kirsti! 1970-luvulla meillä oli kirja nimeltään "Ihmeellinen maalari" - jos muistan oikein. Se oli tyttäreni lempikirja ja minkäkin pidin siitä paljon. En muista kirjailijan nimeä, mutta hän taisi olla virolainen... Kirjan piirrokset olivat ensin mustavalkoisia, mutta vähitellen sivut täyttyivät väreistä, se ihmeelinen maalari maalasi koko maiseman väreihin. Hieno lasten kirja. Sitten kirjamme katosi jonnekin. En ole löytänyt ko. kirjaa kirjakaupoista enkä kirpputoreilta. En tosin ole viimevuosina enää etsinutkään. Olisiko sinulla tietoa...?
Hei! Tämä vastaaja ei tosin ole Kirsti, mutta se tuskin vastausta pahentaa.
Osoitteesta https://fennica.linneanet.fi löytyvä Fennica-tietokanta kertoo, että teos nimeltä ”Ihmeellinen maalari” on ilmestynyt Kansankulttuurin kustantamana 1974. Kirjoittaja on virolainen Ellen Niit, kuvittaja Edgar Valter ja suomentaja Ursula Sinervo. Teoksen vironkielinen alkuteos on ”Suur maalritöö”. Tämä kuulostaisi kovasti etsimältäsi teokselta.
Valitettavasti edellä mainittua kirjaa ei löydy HelMet-kirjastojen kokoelmista, eikä Internetissäkään näyttäisi olevan sitä kaupan. Kirja on painettu Eestin sosialistisessa neuvostotasavallassa, mikä voi selittää, miksi kirjaa on hankala löytää. Antikvariaateista kirjaa voisi koettaa tiedustella, sillä läheskään kaikki antikvariaattien valikoimat eivät ole Internetissä näkyvillä. Antikvariaatteja löytyy esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www.antikvariaatit.net/sivut...eniin.html ja http://www.antikka.net/antikka.asp.
Sen sijaan ”Ihmeellinen maalari” on lainattavissa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta tai Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan kirjaston toimipisteestä Metsätalosta. Niiden yhteystiedot löytyvät osoitteista http://www.finlit.fi/yhteys/ksto_yht.htm ja http://www.helsinki.fi/kirjasto/kes...#Metsatalo. Tarkemman saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta https://helka.linneanet.fi. Mainituista kirjastoista lainaamiseen tarvitaan Helka-kortti, mutta sen saa henkilöllisyystodistuksella kuka tahansa yli 15-vuotias suomalaisen henkilötunnuksen haltija, jolla on osoite Suomessa. Tarkempia tietoja Helka-kortista löytyy osoitteesta https://helka.linneanet.fi/kortti.htm.
Ylen Elävästä arkistosta osoitteesta http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&...amp;a=8064 löytyy myös katkelmia Niitin kirjaan pohjautuvasta lastenmusikaalista.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 08.02.2010) Joissakin isommissa kaupoissa on ns. lapsiperhepaikkoja, onko niille parkkeeraaminen lapsettomana laitonta?
Tieliikennelaki määrittää ainoastaan vammaisen pysäköintiluvan antamat oikeudet. Lapsiperhepaikka ei ole lain alainen erikoispysäköintilupaa vaativa pysäköintipaikka.
Useimmat lapsiperhepaikat sijaitsevat kuitenkin yksityisellä alueella, jonka pysäköintiä omistaja voi lain mukaan säädellä varaamalla pysäköinnin vain tietyn ryhmän käyttöön, esimerkiksi pysäköinnistään maksaneille. Väärin yksityiselle alueelle pysäköinyttä voidaan sakottaa omistajan tai haltijan osoituksella poliisin toimesta.
Täten lapsiperhepaikat lienevät lain edessä melko väljästi määritelty alue. Lakia yksityisestä pysäköinninvalvonnasta valmistellaan tällä hetkellä ja sen arvioidaan valmistuvan vuoden 2010 kuluessa.
http://plaza.fi/moottori/ajankohtai...a-tunteita
http://www.hel.fi/wps/portal/Rakenn...Pys_k_inti
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajanta...%B6inti%2A
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 08.02.2010) Mikä on syy, että Rauli Badding Somerjoki heitti mikrofoninsa lattiaan Syksyn Sävelessä vuonna 1973 laulettuaan kappaleen Ja rokki soi? 2 lähdettä: Asmo Hurula, hänen sen aikainen roudari, kehotti. Ja se, että Badding on kertonut Love Recordsin henkilökunnalle vihaavansa biisiä, että Love Records tavallaan "pakotti" hänet esiintymään. Mutta ovatko nämä sitten täysin varmoja? Entä miksi esityksessä kappaleen sooloa on lyhennetty?
Molemmissa lähteissä voi olla totuuden jyvänen. Varmaa vastausta kysymykseen on tuiki mahdoton saada, semminkin kun molemmat mainitut henkilöt ovat jo poistuneet keskuudestamme. Toki kyseessä voi olla - artistin persoonan muistaen - myös aivan hetken mielijohde.
Kappaleen soolon lyhentämiseen syynä lienee a) se, että levytetyssä versiossahan biisi feidataan, eli soolo jatkuu käytännössä ikuisuuksiin ja b) Syksyn Sävel-kilpailun kappaleille on olemassa maksimipituus.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 08.02.2010) Hei!
Olen itse yrittänyt netistä etsiä erästä englanninkielistä runoa, mutta tuloksetta. Muistaakseni runon nimi oli "The Healer", mutta en muista varmasti. Kirjoittajasta ei myöskään tietoa. Muistan runosta ainoastaan kohdan "Sometimes I think my life is over / that there will be repetion, but no more story". Toivottavasti teidän maagisilla kyvyillänne pystytte löytämään pitkään vaivanneeseen ongelmaan ratkaisun.
Runo on tosiaan nimeltään "The Healer", sen on kirjoittanut Margaret Atwood. Runo löytyy ainakin kokoelmasta "Interlunar" (s. 38-39): http://www.helmet.fi/record=b1144686~S9*fin
Runo alkaa näin:
"I do not wish to spend the rest of my time
curing nosebleeds over the phone..."
Ensimmäisen säkeistön loppupuolella ovat nuo säkeet
"Sometimes I think my life is over and there will be repetion but no more story".
Hiukan magiaa tämän selvittämisessä tarvittiinkin...
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 08.02.2010) Oliko Babitsinin laulun Da-da-daa-da-daa-daa venäjätä, eli suomeksi kyllä-kyllä-kylläpä-kyllä-kylläpä-pää?
Ei.
Sanoittaja/säveltäjä Kari Kuuva käytti vain rockmusiikissa niin yleistä 'gobbledygook'- keinoa, vrt. 'Tutti Frutti', 'Be Bop a Lula' (josta tosin Mikko Saarelalla on käsitys sen suomenkielisestä merkityksestä), 'Tutti Frutti' ja onhan noita.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 08.02.2010) Pystyykö elimistö hyödyntämään kypsentämättömien viljatuotteiden ravintoaineita? Lapsuutta Länsi-Suomessa muistellen valmistin puolukkatokeroa = survoksen joukkoon ruisjauhoja paksuksi "raakapuuroksi" lisäksi sokeria. Vaikuttaa terveelliseltä, mutta entä ravintoaineiden imeytyminen?
Hivenaineterapeutti Kari Vaartion mukaan tähän kysymykseen ei ole ihan yksiselitteistä vastausta.
1. Ruis, kuten muutkin viljat, sisältää fytiiniaineita. Fytiinit estävät tai haittaavat vitamiinien ja hivenaineiden imeytymistä ihmisen suolistossa. Idättäminen ja liottaminen poistavat tämän haitan. Ruisleivässä hapanjuuren maitohappobakteerit tekevät saman. Jauhoja ei voi oikein liottaa, joten rukiista saadaan imeytymään vain osa vitamiineista ja hivenaineista.
2. Ruis sisältää paljon gluteeniproteiineja. Arvioidaan, että 30 – 50 % suomalaisista on gluteeniherkkiä, siis ei keliaakikkoja vaan herkkiä gluteenille. Gluteeniherkille ihmisille on viljan syönnistä kaikissa muodoissaan enemmän haittaa kuin hyötyä. Herkkyys johtuu ”geenivirheestä”; HLA-B8 on tämä geeni, joka saa aikaan immuunipuolustuksen reaktion gluteenia (yleisnimitys rukiin, vehnän ja ohran varastoproteiineille) kohtaan.
Puolukkatokerossa on paljon hyviä suojaravinteita, joten syömisestä on varmasti hyötyä, vaikka osa viljan ravinteista jääkin imeytymättä. Siis edellyttäen, että ei ole gluteeniherkkä henkilö.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|
( 08.02.2010) Berliinimunkit ja pomada! Kuinka saan pomadan onnistumaan kauniisti berliinimunkin päälle. Mikä on oikea lämpötila pomadalle munkin kuorrutukseen.
Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto
|